Avainsana: seurakehittäjä

Vaasan ja Seinäjoen seudun aluetapaaminen

JULKAISTU: 14.10.2024, KATEGORIAT: Yleinen

”Yhteistyö on avainsana”                              

Näillä otsakkeen sanoilla Vaasan Viuhkan Katja päätti Tanssiurheiluliiton järjestämän Länsi-Suomen tanssiseurojen aluetapaamisemme Vaasassa 4.10.2024. Hän on niin oikeassa! Kannustimme toisiamme jatkamaan yhteistyötä, yhteisiä valmennuksia, harjoitusiltoja sekä hyvien käytäntöjen jakamisia. Ideoimme myös uusia yhdessä tekemisen muotoja. Hyvään ja siltoja vahvistavaan yhteistoimintaan kuuluu yhtä lailla avoin viestintä ja tiedon vaihto oman seuratoiminnan erityispiirteistä, painotuksista, asiakaskunnan segmentoinnista ja muista tiedoista, joista lähellä toimiville seuroille on mahdollisesti hyötyä niiden tehdessä omia suunnitelmiaan ja strategioitaan. Yhteistyön ja aktiivisen vuorovaikutuksen avulla toimijoille vahvistuu ja ehkä jopa tarkentuukin oma reviiri ja sektori, jolla toimia sekä omat kohderyhmät ja sidosryhmät, joita palvella.

Yhteistoiminnan lisäksi puhuimme jäsenhankinnasta. Seuroilla on omia tiloja, jotka ovat illalla tupaten täynnä, mutta päiväsaikaan vähemmällä käytöllä. Seuroilla on myös ohjaajia, joilla olisi aikaa ja innostusta päiväryhmien ohjaamiseen. Yhdistetäänpä tämä! Löysimme montakin kohderyhmää, jotka ovat jo valmiiksi ryhmäytyneitä, kokoontuvat päiväaikaan ja ehkä jopa kaipaavat uutta ideaa ja vaihtoehtoisia sisältöjä toiminnalleen. Näitä vapaaehtoisvoimin toimivia ryhmiä on jokaisella paikkakunnalla runsaasti: työaloista ja -paikoista ja muista eri intresseistä muodostuneet eläkejärjestöt ja niiden paikallisyhdistykset, potilas- sekä sosiaali- ja terveysalan yhdistykset, liikunta-, kulttuuri- ja harrastusyhdistykset jne. Löytyisikö näistä joku ryhmä, jota voisi näytetunnein sekä tanssin muisti- ja muuta terveyttä esittelevin puhein innostaa mukaan tanssiseuratoimintaan ja sen matalan kynnyksen päivätanssiryhmiin. Sidosryhmä-. kumppanuus- ja eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on muutenkin tätä päivää myös seuratoiminnassa. On vain pidettävä huoli, että yhteistoiminta varmistaa molemmille osapuolille lisäarvoa – molemmat voittavat. Tämä kaikki vaatii tietenkin puuhajoukon tai yhdyshenkilön, joka huolehtii yhteyksistä ja toiminnan palvelumuotoilusta.

Hieno ja tehokas päivä! Vaasasta mukana olivat Rolling Vaasa ja Vaasan Viuhka, Seinäjoelta Botafogo, Lapualta Huisku ja Raahesta Funky Hall. Tanssinohjaaja Harri Kokkosen edustuksella joukkoon kuului myös  Kuopion Dance Flow. Harri ohjasi läsnä oleville reilun tunnin rupeaman hauskoja ja helppoja Easy Dance Club -tansseja. Aluetapaamisissa on aina mukana myös ko. alueen liikunnan aluejärjestön edustaja. Hänen tietonsa ja kokonaistuntemuksensa alueen harrastus- ja liikuntatoimesta, toiminnallista olosuhteista, hankkeista sekä seuratoimintaa ja sen talouttakin tukevista palveluista on aina ollut tärkeä osa tapaamisen antia. Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:tä edusti todellinen asiantuntija, va. seurakehittäjä Katariina Haapasaari, jolta saatiin monta viisasta tietoa ja vinkkiä omaan seuratoimintaan. Lähes kaikki seurat olivatkin alueensa liikuntaorganisaatioin jäseniä. Se varmistaa, että seurat pysyvät oman alueensa ja jopa valtakunnan liikunta-asioissa ajan tasalla.

Iso kiitos kaikille mukana olleille. Erityiskiitos Rolling Vaasan Vesalle ja Ritvalle, jotka toimitte aluetapaamisemme isäntänä ja emäntänä, tarjositte upea salinne käyttöömme ja huolehditte joukkomme kahvituksesta. Seuraava tapaaminen on Tampereen seudulla ja se toteutuu jo vuoden 2025 kevätkaudella.

Katriina Lahti

Hymyileviä miehiä ja naisia seisoo parkettilattialla.,

Seurakehittäjän blogi lokakuu 2024

JULKAISTU: 7.10.2024, KATEGORIAT: Blogi

Sitä saat mitä mittaat!

Hyvät seuratoimijat. Haastoin teitä elokuun blogikirjoituksessani yhä tanakampaan ja tavoitteellisempaan strategiseen työotteeseen seuratoiminnassanne. Kivien hakkaamisen sijasta rakennetaankin katedraalia. Nyt asiaa viedään pidemmälle, tehostetaan strategista suunnittelua ja annetaan sille hienosäätö ja loppusilaus. Ajoituskin on kreivin aikaan, sillä juuri näihin aikoihin seuroissa tehdään ensi vuoden toimintasuunnitelmia ja talousarvioita.

Aiemmin oli esillä, että jokaisella seuralla olisi selkeä, konkreettinen ja kaikkien seuran jäsenten tuntema suunta ja aikataulutettu tavoitekuva siitä, mihin seura ja yhdistys toiminnoillaan ja valinnoillaan tähtää. Kun suunta ja tavoite on päätetty, tarvitaan vielä strategia ja käsikirjoitus, miten tavoite saavutetaan ja missä kaikessa on matkan varrella onnistuttava.

Seuroissa panostetaan hyvin harrastus- ja urheilutoimintaan ja sen toteutukseen. Näin pitääkin tehdä. Mutta entäpä ne muut seuratoiminnan osa-alueet?  Yhtä tärkeää ja merkityksellistä seuran suorituskyvylle, suunnitelmien toteutumiselle ja seuran kehittämiselle on sekin, että seuran operatiivinen toiminta on järjestetty samalla huolella. Tämä tarkoittaa, että hallinto ja johtaminen, markkinointi ja viestintä, laaja sidosryhmäyhteistyö ja jäsenhuolto toimivat mallikkaasti sekä että toimijoiden ja jäsenten tyytyväisyys ovat huippuluokkaa. Kun seuran veto- ja pitovoimat ovat vahvat ja ohjeistukset selkeät, jäsenistö sitoutuu paremmin myös seuran vapaaehtoistoimintaan. Seuratyön kokonaisuus on kuin menopeli. Jos pyörät ja kaikki muutkin osaset ovat tasapanossa, kaikki sujuu supsakkaasti, kyydissä on hyvä olla, kulku on tasaista ja asiat toimivat oikea-aikaisesti.

On totta, että seuran visioon suuntaava eri osa-alueet ja näiden menestystekijät huomioon ottava kokonaisvaltainen strateginen suunnittelu on varsin vaativa ja aikaa vievä työ. Varsinkin, jos sitä tehdään ensimmäistä kertaa. Mäki kannattaa kuitenkin kivuta, sillä se velka tulee maksettua hyvin nopeasti. ”Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty”, on totuus seuratyössäkin.

Kaikissa seuroissa tavoitteita ja toiveita asetetaan ja kirjataankin toimintasuunnitelmiin. Liian usein suunnitelmista puuttuvat kuitenkin osittain tai jopa kokonaan konkreettiset toimet, joilla tavoitteet saavutetaan. Vielä harvemmin suunnitelmissa on mittareita, millä onnistumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voi todentaa. Vanha totuus on, että sitä saat mitä mittaat. No, mitäs me ensi vuodelta halutaan? Siispä sitä mittaamaan!

Tanssiurheiluliiton ”Hyödyllisiä materiaaleja” sivulla on kokonaisuuden suunnitteluun ja mittarointiin oiva työkalu ”Seuran toiminnan arviointi ja arvioinnin mittarit”:  https://www.dancesport.fi/wp-content/uploads/2024/10/Seuran-toiminnan-arviointi-ja-arvioinnin-mittarit-3.10.2024.pdf

Kyseessä on tavoitejohtamisen periaatteelle rakennettu toiminnan ohjauksen suorituskykymittaristo. Puhutaan tasapinotetusta tuloskortista (BSC, Balanced Score Card), jota joku seura jo käyttääkin onnistuneesti. Kortissa on hyvää se, että seuratoimintaa tarkastellaan useista näkökulmista huomioon ottaen myös tulevaisuus ja kehittämistyö. Mallikortin näkökulmina ovat talous, seuran imago ja jäsenistö, varsinainen ja operatiivinen toiminta, markkinointi ja viestintä, sidosryhmäyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen.  Seura itse päättää, kuinka monesta näkökulmasta se haluaa seuraansa tarkastella ja toiminnan tehokkuutta arvioida.  Korttiin kirjataan kunkin näkökulman kohdalle menestystekijät, niille konkreettiset toimenpiteet, mittarit toimenpiteiden vaikuttavuudelle sekä konkreettiset tavoitetulokset.

Ottakaa ihmeessä taulukko käyttöön. Jos tavoitekortti ei heti siirtyisikään seuran aktiiviseksi työkaluksi, se toimii hyvin myös ajatuksia ja näkökulmia avaavana mallina. Kortista voi noukkia myös yksittäisiä seuralle tärkeitä asioita. Suppeampana versionakin se toimii vallan hyvin. Tehkää siis mittaristosta oman näköisenne ja kun ”saat mitä mittaat”, tuloksia alkaa syntyä. Jos tarvitsette tukea tai apua strategiatyöhönne tai vaikka mittariston käyttöön, ottakaa mieluusti yhteyttä. Olen täällä teitä varten.

seurakehittäjä Katriina 😊

050 595 5358

katriina.lahti54@gmail.com

Seurakehittäjän blogi

JULKAISTU: 1.8.2024, KATEGORIAT: Blogi

Omalta kotipolulta moottoritien ohiajokaistalle!

Syyskausi on käynnistymässä ja se vaatii tällä hetkellä kaikkien seuratoimijoiden häiriöttömän huomion. Siihen kaikille voimia, viisautta, onnea ja menestystä!

Syyskauden toiminnan siirryttyä raiteilleen, operatiivinen toiminta jatkuu seurasta riippuen kahdella varsin poikkeavalla työtavalla ja -tyylillä tai näiden hybridimallilla. Toisissa seuroissa huokaistaan kauden käynnistämisen haasteista ja nautitaan työn tuloksista sen aikaa, kun ajatukset on käännettävä loppuvuodesta kevätkauden suunnitelmiin. Eletään kausi kerrallaan. Katsotaan, mitä aika ja elämä eteen tuo ja reagoidaan sitten sen mukaan. Tätä voi kutsua reaktiiviseksi malliksi.

Toisissa seuroissa (proaktiivisessa mallissa) sen sijaan, että levähdettäisiin laakereille ja heittäydyttäisiin ”virran vietäväksi”, hallitus toteuttaa jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen tähtäävää strategiatyötään. Seuralla on selkeä, konkreettinen ja kaikkien seuralaisten tuntema tulevaisuuden kuva, mihin seura toiminnallaan ja valinnoillaan tähtää. Kirjallinen visio kuvaa, millainen seura on esim. kolmen – viiden vuoden kuluttua sekä miten ja missä toiminnoissa muutos näkyy.  Suunnassa ja muutosprosessissa pysymistä sekä valittujen toimenpiteiden tuloksia ja vaikuttavuutta arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa tehdään korjausliikkeet.

Tahtotilan ja vison saavuttamiseksi tarvitaan usein toimenpiteitä monella seuratoiminnan osa-alueella. Keskeisiä ovat hyvän hallinnon ja johtamisen lisäksi jäsenistön tyytyväisyys seuraan sekä sen ohjaus- ja valmennustoimintaan. Aivan oleellista on onnistua seuran markkinoinnissa ja viestinnässä. Viime vuosina ovat korostuneet myös alueellinen ja muu sidosryhmäyhteistyö, jolla seuran imagoa rakennetaan vahvana toimijana ja yhteistyökumppanina. Samalla, kun pohditaan menestystekijöitä, panostus riskien ja poikkeavien tilanteiden ennakointiin ja hallintaan ovat yhtä tärkeitä.

Joissakin seuroissa on kipuiltu sillä, että seuratoimijoita varsinkaan hallituksiin ja johtokuntiin on vaikea saada. Jos väkeä avaintehtäviin saadaankin, aktiivisuus ja sitoutuminen mm. hallitustyöhön ja seuran kehittämiseen on löysähköä. Niissä seuroissa, joissa on selkeä visio, suunta, tavoite ja toimintastrategia, sitoutumisongelmaa ei juurikaan ole. Tässäkin toteutuu vanha totuus, että kivien hakkaaminen on työlästä ja puuduttavaa, mutta kaikki haluavat olla mukana rakentamassa katedraalia.

Edellä kuuvatut seuran elinvoimaa ja pärjäämistä ennustavat ja varmistavat tekijät ovat tulleet konkreettisesti esille mm. seurakäynneillä, seuratoimijoiden tapaamisissa ja Tähtiseuratoiminnassa. Uskoa menestystekijöihin ja pärjäimiin ovat lujittaneet myös liiton seuroilta pyytämät ja saadut vuosiraporttitiedot.

Toivon kovasti, että jokaisessa seurassa käydään jossakin seuralle sopivassa vaiheessa pitkän tähtäimen tulevaisuus- ja strategiakeskustelu, tehdään toimintaympäristöselvitys, arvioidaan oman seuran mahdollisuudet ja haasteet sekä käynnistetään konkreettiseen tavoitteeseen tähtäävä strategiatyö. Panostus voi tuntua alkuun työläältä, mutta vakuutan, että se kannattaa.

Ja muistattehan, että tuen ja autan teitä mielelläni. Seurakäyntini ovat teille edelleen maksuttomia.

Katriina Lahti

seurakehittäjä

050 595 5358

katriina.lahti54@gmail. com

Tähtiseura-ilosanomaa vuosi-ilmoitusraportista vuodelta 2023

JULKAISTU: 13.3.2024, KATEGORIAT: Yleinen

Usein kysytään, mitä hyötyä seuralle on Tähtiseurastatuksesta. Jokainen seura määrittelee tietenkin loppupelissä itse, miten se hyödyn kokee ja näkee sekä miten se osaa ja haluaa Tähtistatustaan käyttää ja hyödyntää.

Tähtiseuraohjelma on vaativuudestaan huolimatta (tai ehkä juuri siksi) oivallinen ja hyödyllinen seuran toimintajärjestelmän selkiinnyttämisen, johtamisen ja kehittämisen työkalu. Tähtiseuraohjelma koskee laajasti ja moninäkökulmaisesti seuran kokonaistoimintaa, hallintoa, viestintää sekä operatiivista ja harrastus- ja urheilutoiminnan johtamista ja kolmiportaisella arvioinnilla jatkuvaa parantamista. Kun seura auditoinnin tuloksena täyttää kaikki tähtimerkkien määrästä riippuvat 42 – 57 kriteeriä, Tähtistatus ja Tähtimerkki ovat osoitus seuran laadukkaasta toiminnasta. Sitä on syytä hehkuttaa myös seuran markkinoinnissa ja jäsenhankinnassa. Kolmen vuoden välein tapahtuva uudelleen auditointi varmistaa, että seura edelleenkin täyttää laatustandardit ja laatutyö on jatkunut tuloksellisesti. Seuran tukena koko prosessin ovat sekä liiton että oman alueen liikuntatoimen seurakehittäjät. Tähtipolulla on myös runsaasti monenlaisia seuran arkipäivään sekä toiminnan arviointiin, ohjeukseen ja johtamiseen liittyviä työkaluja, jotka ovat polulla olevien seurojen ja Tähtiseurojen vapaassa käytössä. Ohjelmaan kuuluva tavoitetaulukko toimii hyvin kehittämistyön muistin tukena.

On helppo kuvitella, että kun näin vahvasti seuran toimintaan, johtamiseen, laadun varmistukseen ja riskien hallintaan panostetaan, seuralla ei voi mennä kuin hyvin. Tähtiseurat itse ovatkin oikeutetusti ylpeitä toiminnastaan. Vaikkakin Tähtiseurastatuksen ylläpito ja jatkuva kehittäminen on haaste sekä kolmen vuoden välein tapahtuva auditointi ja auditointiin valmistautumien iso ponnistus, Tähtiseuroissa on nähty ja koettu, että se kannattaa. Mäki maksaa velkaansa parempana toimintakykynä, toiminnan vaikuttavuutena, vähintään riittävänä jäsenmääränä ja jopa taloudellisena menestyksenä. Tälle tuntumalle on nyt myös tilastollista näyttöä.

Vertailumittareina käytettiin seurojen ja yhdistysten vuosi-ilmoituksessa kerrottuja jäsenmääriä, lasten osuutta jäsenistössä, seurakokoa, tilaresursseja, seuran käytettävissä olevia tuloja ja omaa arvioita seuran toimintakyvystä sekä luottamus- ja seuratoimijoiden määriä.

Vuosi-ilmoitusraportin analyysista kävi selkeästi ja yksiselitteisesti ilmi, että Tähtiseurat ovat yleisellä tasolla lähes kaikilla em. mittareilla keskiarvojen yläpuolella ja niiden elinvoimainen toimintakyky on keskimääräistä vahvempi verrattuna liiton kaikkiin jäsenseuroihin/yhdistyksiin.

Tulokset pähkinänkuoressa:

  • Vuosi-ilmoitukseen vastasi 65 seuraa, joista Tähtiseuroja on 17. Tähtiseurojen osuus vastanneista on 26 %.
  • Tähtiseurojen yhteenlaskettu jäsenmäärä kaikista STUL:n jäseniksi ilmoitetuista oli 39 %.
  • Alle 18-vuotiaiden osuus Tähtiseurojen jäsenmäärästä oli 27 % ja kaikkien seurojen alle 18-vuotiaiden määrästä 25 %.
  • Tähtiseurojen keskimääräinen koko on 253 jäsentä. Kaikkien seurojen keskiarvo on 168.
  • 82 % Tähtiseuroista toimii omissa tai omaan käyttöön ja hallintaan vuokratuissa tiloissa. 36 seuraa/yhdistystä ilmoitti toimivansa kuvatuissa olosuhteissa ja näistä Tähtiseurojen osuus oli 39 %.
  • Tähtiseurojen osuus tuloista/liikevaihdosta oli 46 %.
  • Toimintakyky asteikolla 1 – 5 (joista 1 on erinomainen ja 5 on heikko), Tähtiseurojen keskiarvo oli 2.5. Kaikkien seurojen ja yhdistysten keskiarvo oli 2.9.
  • Tähtiseurojen osuus kaikkien seurojen/yhdistysten vapaaehtoisten ja seuratoimijoiden määrä oli 35 %.
  • Lisäksi 17:sta Tähtiseurasta 14 kuuluu alueensa liikuntaorganisaatioon.

 

Katriina Lahti

Seurakäynti Valkeakosken Marimbassa 19.2.2024

JULKAISTU: 23.2.2024, KATEGORIAT: Yleinen

Nämä seurakäynnit ovat kyllä tämän työn suola ja sokeri sekä kaikki kuviteltavissa olevat mausteet ja höysteet.

Koko Marimban hallitus varajäsenineen oli ideoimassa Marimban tulevaisuutta ja uusia tuulia. Valkeakoskella on loistava tilanne, sillä asukkaita on riittävästi yhden seuratanssiseuran tarpeisiin, eikä kilpailua juurikaan ole. Kun vähän astuu mukavuus- ja perinteisten toimintatapojen ulkopuolelle sekä tarkastelee toimintaympäristöä ja sen mahdollisuuksia myös ”boxin” ulkopuolelta, niin johan löytyy vaikka mitä.

Seuralla on innostunut, rohkea ja asiansa osaava hallitus, joten kehittämistyölle ja toimintastrategian rakentamiselle ei ole rajana kuin taivas. Tosin päätettiin, ettei sekään anneta meitä häiritä tai rajoittaa. Oli oikeasti riemullista suunnitella jotain aivan uutta. Huippu-idea oli houkutella paikkakunnan Urisevat Ukot tanssinäytöksillään toimintaan ja markkinoinnin sanan saattajiksi. Eikä siinä vielä kaikki. Ideoita haettiin myös Ballet Trockadero de MonteCarlosta.

Kun tapaamisen päätteeksi varapuheenjohtaja Vesa sanoi tukankin olevan turvoksissa, tiesimme kaikki, että nyt on onnistuttu!

Seurakäynti Tanssiurheiluseura Blue&Whitessa 13.2.2024

JULKAISTU: 20.2.2024, KATEGORIAT: Yleinen

Olipa mukava ja itsellekin voimaannuttava vierailu Sami ja Jutta Heleniuksen kotona seura-asioissa. Ihana asunto ja miljöö. Mukana oli myös seuran monitoimimies Timo Akkola. Aiheena oli seuran tulevaisuus ja toiminnan kehittäminen sekä Lasten ja nuorten Tähtiseuratoiminta.

Useimmin saan seurakäyntikutsun silloin, kun seuralla on huoli tai pulma tai että seura kaipaa muutoin tukea ja sparrausta haastavassa tilanteessa. Nyt ei näitä syitä ollut. Seura voi erinomaisesti ja asiat ovat mitä parhaiten mallillaan. Tallaisessa onnellisessa tilanteessa moni seuratoimija huokaisee helpotuksesta, työntää kädet syvälle taskuun ja antaa toiminnan huristella eteenpäin omalla painollaan. Seurakäyntini Blue&Whiteen tekikin erilaiseksi juuri se, että siitä huolimatta, että hyvin menee, kääritään hihoja, visioidaan tavoitteita ja etsitään keinoja tehdä asiat vielä paremmin. Moni yrityskin olisi ylpeä tällaisesta johdosta ja johtamisesta.

Tähtiseura-alusta on erinomainen työpohja seuran uudistamiselle ja kehittämistyölle, vaikkei auditointiin ja Tähtimerkkiin tähdätäkään. Polulla on myös paljon eri aiheisiin ja tarpeisiin sopivia työkaluja kehittämistyön tueksi ja sen vauhdittamiseksi. Tiesittekö muuten, että Jutta on mitä mainioin leipoja? Vai oliko herkullisen fetapiirakan sittenkin leiponut Sami? Pitääpä tarkistaa.

Seurakehittäjän seura- ja sparrauskäynti Nick’s Dancing ry:llä

JULKAISTU: 6.2.2024, KATEGORIAT: Yleinen

Seurakehittäjän seura- ja sparrauskäynti Nick’s Dancing ry:llä Lahdessa 31.1.2024

Seurakehittäjä Katriina Lahdella oli mukava, asiapitoinen ja varsin tehokas reilu kolmetuntinen seuran puheenjohtaja Reijo Kaaristeen ja toiminnanjohtaja Jyrki Pakkasen kanssa Nick’sin hyvin toimivissa omissa tiloissa Svinhufvudinkadulla. Seurassa on käynnistetty strateginen uudistus- ja kehittämistyö, jota Jyrki on palkattu johtamaan TE-keskuksen taloudellisella tuella yhdessä seuran johtokunnan ja avainhenkilöiden kanssa.

Toimintaympäristöanalyysi, oman seuran vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistaminen sekä selkeä päämäärätietoinen tavoitteiden asettaminen on juuri nyt käynnistymässä rakentamaan strategisen työn suunnittelua ja tulevaisuuden linjauksia. Tähän liittyy oleellisena osana myös kehittämis- ja uudistamistyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi sekä konkreettisten muutosten mittarointi.

Ohjelma on varsin vaativa, sillä siihen liitetään samaan aikaan toteutuva, kehittämistyötä sekä sen viestintää ja toimintojen juurruttamista tukevan tiedon, dokumentaation ja ohjeistuksen kokoaminen, päivittäminen ja tarvittaessa uudistaminen. Työ on valtava. Se vaatii sekä aikaa että resursseja. Mutta kuten yhdessä todettiin: ”peruna kerrallaan” kohti seuran uutta upeaa visiota.