Vielä ehtii ilmoittautua mukaan pe 8.5. klo 15 mennessä toimisto(at)tanssiurheilu.fi
(jälki-ilmoittautuminen 9.5. klo 15 mennessä pasilind2(at)gmail.com)
Vieraskynässä liikunnanohjaaja ja tanssija Saana Syrjämäki kirjoittaa omasta harjoittelustaan ja antaa myös hyviä treenivinkkejä muille.
Minulla oli suuri ilo saada pyyntö kirjoittaa omasta harjoittelustani tähän blogiin. Olen tällä hetkellä ilman vakituista paria ja sen takia kirjoitan erityisesti parittoman tanssijan rutiineista. Esittelen kokonaisuuden, jonka avulla koen saavani itsestäni ulos parhaan tanssijan. Olen hyödyntänyt samoja rutiineja myös harjoitellessani parin kanssa.
Minulla on suuri ilo työskennellä tanssin ja liikunnan saralla, joten viikoittainen aktiivisuuteni on korkealla riippumatta siitä, kuinka paljon laji- tai oheisharjoittelua tanssijana teen. Muistathan, että tapani ei ole se ainut oikea, mutta se sopii minulle. Oman tavan löytämiseksi olen hyödyntänyt ammattilaisten apua sekä tutkintojani liikunnanohjauksen, valmennuksen ja anatomian osalta. Olen iloinen, jos voin tarjota näkökulman, josta on hyötyä harjoittelussasi nyt korona-aikana ja tulevaisuudessa.
Kehittyäkseni tanssijana kiinnitän harjoittelussa huomiota seuraaviin asioihin:
1. Kehitän itseäni mukavuusalueen ulkopuolella!
Teen 1-2 kertaa viikossa kuormittavia, keholleni vieraita harjoituksia. Esimerkkinä hyppy- ja loikkaharjoitukset, toisen vieraan lajin tanssiharjoituksia, räjähtävän voiman kuntosaliharjoituksia tai kovia hiit-harjoituksia.
2. Harjoittelen lajinomaisesti yksin ja parin kanssa – vaikka minulla ei ole omaa paria!
Lajiharjoittelussa keskityn yksin harjoitellessani erityisesti tekniikkaharjoituksiin sekä pyrin kehittämään ymmärrystä omasta kehostani ja sen toiminnasta. Osallistun ryhmiin sekä otan säännöllisesti valmennusta opettajalta, jonka kanssa pääsen myös tanssimaan. Valmentajan kanssa laadittu suunnitelma lajiharjoittelun määrästä ja laadusta pitää motivaatiota yllä.
3. Huollan kehoani!
Teen viikossa 2-3 tuntia huoltavaa liikuntaa jo työni puolesta ja se on paras keino pitää huolta kehostaan kovan rasituksen alla. Kehonhuollossa teen joogaa, passiivisia ja aktiivisia venytyksiä sekä putkirullausta ja keppijumppaa.
4. Lihakset töihin lihaskuntoharjoittelulla!
Lihaskunto harjoittelulle annan aikaa 2 h viikossa. Keskityn erityisesti keskivartalon lihaksiin ja pyrin saamaan niille monipuolisia ärsykkeitä. Pakarat, yläselkä ja jalat ovat myös tärkeässä roolissa ja pyrin tekemään kokonaisvaltaisia liikkeitä, joissa kuormittuisi useita lihasryhmiä samanaikaisesti. Panostan harjoittelun laatuun ja tarvittaessa hyödynnän fysiikkavalmentajan apua säännöllisin väliajoin.
5. Pyhitän lepopäivät!
Pitänee myöntää, että tässä tulee mentyä monta kertaa metsään ja kunnolliset, keholliset lepopäivät jäävät väliin viikko toisensa jälkeen. Note to self – EI NÄIN! Ole sinä viisaampi ja pidä kunnolliset lepopäivät, kaikesta hyvästä mitä teet et todennäköisesti saa parasta irti, jos et hyödynnä palautumista!
Nämä viisi kohtaa pyrin pitämään kirkkaana mielessä, kun haluan kehittyä tanssijana. Voin olla väärässä mutta ajattelen silti, että pelkkä lajiharjoittelu ei riitä, kun tavoitellaan kehittymistä tanssijana.
Jos pidit kirjoitusta hyödyllisenä tai sinulle heräsi kysymyksiä, olethan minuun yhteydessä instagramissa tai facebookissa, niin jatketaan aiheesta!
Rakkautta ja Terveyttä toivottaen:
Tanssija Saana Syrjämäki
Löydät minut instagramista: @saanaemilija
Covid-19 -virus on pysäyttänyt monen tanssijan normaalin harjoittelun. Kun tanssikoulut ovat kiinni ja ryhmätreenien pitäminen on kielletty, ovat tanssiseurat, valmentajat ja tanssijat keksineet uusia tapoja harjoitella. Yleisenä trendinä on näkynyt online-tuntien ahkera käyttö valmennuksessa.
Kysyin Suomen yleisen luokan vakio- ja latinalaistanssijoilta heidän treeniarjestaan näin koronan aikana:
Robert Virenius ja Veera Hedman ovat latinalaistanssijoita, jotka asuvat ja harjoittelevat Helsingissä. Parin harjoittelu viimeisen kuukauden aikana on sujunut hyvin. Veera ja Robert ovat päässeet harjoittelemaan rajoitetusti myös tanssistudiolle. Pari on myös nauttinut asioista, joihin ei normaalissa kiireisessä arjessa ole monesti aikaa, kuten ulkoilusta ja kotona olosta. Oheisharjoitteena heillä on ulkoilun lisäksi pääasiassa kehon painolla lihaskuntoharjoittelu.
Parin terveiset muille tanssijoille: ”Nyt on aika olla kekseliäs omissa harjoituksissa, vaikka ei olisi paljon tilaakaan niin kotona pystyy kuitenkin tekemään tosi paljon. Tällä hetkellä on loistavan paljon tarjontaa: tulee opetusvideoita ympärimaailmaa kaikilta huipputanssijoilta; tanssikouluilta tulee ohjeita ja kursseja. Nyt on hyvä aika ottaa niistä itselle vinkkejä ja oppia. Nyt on myös hyvä aika katsoa omia tanssivideoita ja analysoida omaa oppimiskaarta ja katsoa eteenpäin, miten jatkossa kehittää omaa osaamista.”
Jaakko Saaristo ja Anne Haataja ovat 10-tanssijoita Oulusta. He ovat treenanneet virustilanteen alusta alkaen yhdessä, sillä he asuvat samassa asunnossa. Heidän treeninsä eivät ole muuttuneet juuri ollenkaan lukuun ottamatta ohjattuja ryhmätunteja, joita ei pidetä.
Jaakko kertoo: ”Ollaan onneksi päästy treenaamaan Annen työpaikan liikuntasaliin. — Kotivalmentajien yksärit ovat pyörineet myös normaalisti. Oheisharjoittelu on lisääntynyt melko paljon, koska siihen on enemmän aikaa. Kestävyys ja lihaskuntoharjoitukset ovat olleet yleisimpiä.”
Terveisinä muille tanssijoille: ”Pysykää terveinä!”
Miko Sirolinna ja Laura Lackman ovat latinalaistanssijoita ja he ovat treenanneet viimeisen kuukauden erillään.
Laura harjoittelee todella kevyesti palautumishaasteiden vuoksi; hänellä on ollut haasteita varastoraudan eli ferritiinin kanssa. Laura käy kävelyillä, tekee mielikuvaharjoittelua, venyttelyä ja hengitysharjoituksia, pyöräilee sekä tekee kehonpainolla lihaskuntoharjoitteita. Laura toteaa: ”Tahdon voimaa on tullut harjoiteltua vähän liikaakin, niin koitan nyt harjoitella rentoutumista. Toivottavasti energia palautuisi ja mahdollistaisi intensiivisemmän harjoittelun taas pian”.
Mikon tanssiharjoittelu on myös vähentynyt huomattavasti, mutta hän ottaa silti yksityistunteja kerran viikkoon. Hän on myös harjoitellut livestreamin kautta ryhmissä ja treenannut paljon perustekniikkaa kotosalla. Oheistreeniä hän on tehnyt huomattavasti enemmän. Miko sanoo: ”Pyrin käymään vähintään kerran viikossa lenkillä, teen lihaskuntotreeniä 3 kertaa viikossa. Lisäksi harjoittelen ammattitanssijoiden suosimaa gyrotonic-metodia kotona sekä yksityistunneilla.”
Miko lähettää terveisiä kaikille kisakumppaneille: ”Tsemppiä treeneihin, sillä tämä on harjoittelun kannalta haastavaa aikaa. Toivon myös, että päästään pian kisaamaan taas muiden kanssa ja treenaamaan normaalisti!”
Johannes Saaristo ja Saimi Suomela ovat vakiotanssijoita. Johannes asuu Helsingissä ja Saimi Turussa. Virustilanteen vuoksi pari ei ole nähnyt toisiaan yli kuukauteen. Molemmat keskittyvät oheisharjoitteluun; isossa roolissa on peruskunnon kehittäminen. Lisäksi Saimi on lisännyt lihaskuntoharjoittelua ja tekee myös kehonhuoltoa ja joogaa oheisharjoitteena. Johannes ja Saimi ovat ottaneet myös yksityistunteja Italiassa asuvilta valmentajilta videoyhteyksillä.
Saimi kertoo: ”Treeniviikkomme koostuu kahdesta seuramme järjestämästä etävideotreenistä. Tanssitreenit on hoidettu videopuheluna omassa olohuoneessa. Isona motivaattorina on toiminut seuran (Lumets ry) Whatsapp-ryhmä, johon seuran tanssijat on jakanut sykevöiden avulla omia treenejään ja valmentajat ovat kommentoineet. ”
Pari odottaa jo kovasti treenisalille pääsyä, mutta kokee, että tilanteesta voi ottaa todella paljon hyvää myös irti ja nyt voi tehdä asioita, joihin ei yleensä ole aikaa. ”Sitten kun tilanne normalisoituu, voimme kaikki palata entistä vahvempina kilpalattioille,” sanoo Saimi.
Suvi Kurki, 13.4.2020
Vieraskynässä Tuulia Soininen, alalla työskentelevä tanssijakoreografi
Me-too liikkeen jälkeisenä aikana on nousut esiin epäkohtia eri lajien valmennuskulttuureissa. Miksei tanssin opetus ole vielä tässä keskustelussa mukana? Tanssin opetuksen piiristä löytyy, surullista kyllä, hyvin paljon samanlaisia epäkohtia. Olen keskustellut tanssijoiden kanssa ympäri Suomen ja kirjoitan näistä keskusteluista nousseista yleisimmistä epäkohdista. Olen tehnyt aiheesta myös lyhyen videokokonaisuuden, jonka löytää seuraavasta linkistä:
Yksinkertainen asia, josta aloittaa on se, miten opettaja kommentoi teini-ikäisten tyttöjen painoa. Miksi opettajalla edes kuuluisi olla tarve näin tehdä? Oppilaita pelotellaan lihomisella ja heille jaellaan ikäviä kommentteja omasta kehosta. Nuoren käsitys ihannekehosta ei voi olla järkkymättä, jos peilien edessä vähissä vaatteissa tunti tunnin jälkeen opettaja kommentoi valmiiksi jo solakoiden tyttöjen tarvetta laihduttaa. Kommentit jäävät kaikumaan päähän vuosiksi.
Monesti tällainen opettaja ottaa oppilaista suosikin, oppilaan, joka on täydellisyyden ruumiillistuma. Tämän oppilaan keho on monesti myös anatomiansa puolesta soveltuva balettiin. Näiden samojen ihanneoppilaiden kuvat pyörivät myös tanssioppilaitosten sosiaalisessa mediassa. Tätä ihannetta työnnetään toisille oppilaille ja päälle syyllistetään mikseivät he ole samanlaisia.
Salissa on huoneen täydeltä liikunnallisia tyttöjä, jotka painavat huomattavasti vähemmän kuin keskiverto ikäisensä, onko heille todellista aiheellista korostaa kurinalaisuutta painon ja ruoan kanssa? Tukea ja tietämystä voisi pikemminkin jakaa siitä, miten syödään tarpeeksi, terveellisesti ja monipuolisesti ja mikä sen merkitys on treenaamiseen.
Tanssitunneilla oppilaat saattavat joutua kilpailemaan opettajan huomiosta. Opettaja voi asetella oppilaansa tankoihin, jonoihin ja riveihin siten, että ”huonoimmat” oppilaat ovat aina taaimmaisena. Tämä takaa sen, että opettaja voi koko tunnin olla korjaamatta tai jopa katsomatta heihin päin. Joka tunti sitten tämä oppilas palaa kotiin miettien, mitä voisi tehdä paremmin, jotta ansaitsisi edes katseen opettajalta. Valmiiksi teknisesti etevämmät oppilaat kehittyvät huimaa vauhtia saaden jatkuvaa yksilöllistä ohjausta ja ne jotka kaipasivat lisäohjausta jäävät sitä vaille. Sanomattakin on selvää, että soolot vuosi toisen jälkeen annetaan muutamalle samalle tähtioppilaalle. Vaikka joku oppilas ei olisikaan teknisesti yhtä edistynyt kuin toinen, eikö hänkin ansaitsi paikkansa huomion keskipisteenä? Eikö hän ole yhtä arvokas?
Oppilaalle täytyy tarjota mahdollisuus valintaan, hänen täytyy kyetä itse valitsemaan tanssi joka päivä. Tunneilta saatetaan antaa lupa olla pois, mutta muulle ryhmälle haukutaan poissaoleva oppilas laiskuudesta ja sitoutumattomuudesta. Kun yleinen ilmapiiri ja opettajat painostavat treeneissä käymiseen, siitä tulee velvollisuus. Jos oppilas saa valita, hänestä tulee motivoituneempi ja oppiminen on tehokkaampaa. Jos oppilas haluaa käydä tanssimassa tanssimisen riemun takia, tämä täytyisi sallia hänelle. Samalla oppilaalle tarjotaan myös mahdollisuus oppia kuuntelemaan omia voimavarojaan.
Tanssin opettaja saattaa myös unohtaa, että teini-ikäisen oppilaan elämän tärkein asia ei kuuluisikaan olla tanssi. Oppilaat käyvät vielä koulua ja läpikäyvät tärkeitä kehityksen vaiheita elämässä. Oppilasta täytyisi auttaa ymmärtämään levon ja kärsivällisyyden tärkeys; päiviä on erilaisia, mikä ei onnistu tänään, saattaa huomenna sujua hyvin. Oppilailta saatetaan myös vaatia ammattilaistason sitoutumista ja aikapanosta produktioihin ja kisaharjoituksiin. Opettajan täytyisi muistaa, että oppilas on vielä lapsi. Parhaillaan oppilasta kiskovat eri suuntiin opettajat, tanssinopettajat, ihmissuhteet, kotiolot ja murrosikä.
Jokainen vaatii ja koettaa puristaa oppilasta hänen parhaan potentiaalinsa irti, eikä kukaan istu alas miettimään kokonaisuutta. Jonkun täytyisi miettiä yhdessä oppilaan kanssa tämän kokonaiskuormaa. Vapaa-aika on myös tärkeä osa elämää, jolloin opitaan elämän kannalta välttämättömiä taitoja.
Oppilaita, jotka tanssivat vamman kanssa tai kipeänä kehutaan ahkeruudesta ja ”ammattimaisesta” toiminnasta. Kivun yli tekemistä ihannoidaan ja väsymyksestä ei saa puhua. Negatiivisia tunteita, uupumusta ja kipua ei ole olemassa, ne tukahdutetaan niin kauan, että oppilas ei enää edes välttämättä tunnista näiden olemassaoloa. Näin ollaan saatu tanssista asia, joka vieroksuttaa oppilaat tunteistansa ja oman kehonsa tuntemuksista. Tanssijat tarvitsisivat apua siinä, miten ollaan armollisia itselleen, miten kuunnellaan omaa kehoa ja maltetaan levätä.
Monesti ryhmä joutuu kestämää opettajan huutamista, turhautumista tai pahimmillaan hetkittäistä luovuttamista. Opettaja osoittaa syyttävän sormen oppilaisiin sen sijaan, että käyttäisi tämän mahdollisuuden kääntyä itseensä. Opettajan kuuluisi pohtia, miten hän pystyisi lähestymään opeteltavaa asiaa eri kautta ja mitä pedagogisia työkaluja olisi paras käyttää.
Kun oppilaita palkitaan kisoissa tai he pääsevät erikoiskoulutuksiin ja tanssin jatko-opintoihin, harha ”opetusmetodin” tehokkuudesta vahvistuu. Monesti perusteluksi oppilaiden kaltoinkohtelulle kuulee, että he valmistavat oppilastaan ammattimaailmaan. Ensinnäkin oppilaista hyvin harvasta tulee ammatiltaan tanssija. Toiseksi tämä on hyvin vanhankantainen käsitys ammattimaailmasta ja jos jossain tällaista vielä onkin, meidän ei pitäisi vahvistaa sitä vaan olla mukana muuttamassa asiaa. Kolmanneksi kukaan ei hyödy huonosta itsetunnosta.
Mikseivät oppilaat sitten lähde pois tällaisten tanssin opettajien luota? Oppilaille on sisään ajettu ajatus lopettamisesta luovuttamisena, heikkoutena ja epäonnistumisena. Opettaja on oppilaalle kyseenalaistamaton jopa pelätty auktoriteetti, oppilas ei välttämättä ajattele opettajan toimivan epäreilusti vaan uskoo itse olevansa niin huono. Lopettaminen ei välttämättä tule edes mieleen, kun tanssi on integroitunut erottamattomaksi osaksi identiteettiä ja arkea.
Mikseivät sitten oppilaan vanhemmat puutu tilanteeseen? Oppilas on niin tämän epäterveen maailman ja ajatusmallien sisällä, ettei välttämättä osaa edes kertoa vanhemmilleen, että tanssitunneilla tapahtuisi jotain väärää. Oppilaalle alistavasta kohtelusta on tullut normaalia. Kun vanhemmat koettavat puuttua tanssiharrastukseen, vastassa voi olla teini, joka halveksuu vanhempien tietämättömyyttä tanssimaailmasta. Olen kuullut myös useasta tapauksesta, jossa oppilaan vanhempien antaessa kritiikkiä opettajalle, opettaja kostaa tämän suoraan oppilaalle. Opettaja saattaa ottaa kaikki tälle oppilaalle suunnitellut soolot pois ja alkaa syrjiä tätä tunnilla.
Tarkoitukseni ei ole missään nimessä leimata koko tanssinopetuskulttuuria Suomessa. Lajikohtaiset erot ovat huomattavat, baletti ollen tyypillisesti pahin. Katutanssitunneilla taas tyypillisesti yhteisöllisyys ja positiivinen oppimisympäristö on luontaisempaa. Alalla jatkuvasti työskentelee ja tulee lisää pedagogeja, jotka tekevät hienoa positiivista työtä tanssin ja lasten kanssa. Kuitenkin joukosta löytyy surullisen paljon tallaisia vanhan koulukunnan opettajia, jotka aiheuttavat oppilailleen (usein tietämättään) vahinkoa. Asioista kuiskaillaan pukuhuoneissa, mutta meidän on alettava puhua näistä väärinkäytöksistä rohkeasti ääneen.
Tehkäämme työtä sitä vastaan, ettei tanssi ole alusta epäterveille ajatus -ja käyttäymismalleille. Käykäämme avointa kehityskeskustelua tanssinopettajina, oppilaina ja oppilaiden vanhempina. Luokaamme tanssinopetuskulttuuria, jossa jokainen oppilas on yhtä arvokas ja tanssi on positiivinen voimavara oppilaiden elämässä.
Tanssijakoreografi, satunnainen tanssinopettaja, elinikäinen tanssioppilas
Tuulia Soininen
STUL ry:n hallitus kokoontui kuuden tunnin Teams-kokouksessa sunnuntaina 22.3.2020. Asialista oli pitkä, mutta myös vallitseva poikkeustilanne aiheutti pitkiä keskusteluja.
Tässä tiivistetysti käsiteltyjä asioita:
– Liiton tulos v. 2019 oli jonkin verran ennakoitua parempi. Toiminnot ovat olleet vähäisempiä kuin budjettisuunnittelussa kaavailtiin. Tase esitellään vuosikokouksessa.
– Liittohallitus hyväksyi STUL ry:n eettisen ohjeistuksen, kriisiviestinnän linjaukset sekä vastuullisuusohjelman. Näistä tulee tietoa myöhemmin verkkosivulle.
– Käsiteltiin kurinpitosääntöjen uudistaminen ja vaikutukset järjestösääntöihin; ne tulevat vuosikokouksen päätettäväksi hallituksen esityksinä.
– Hyväksyttiin uuden ICT-kehittämisryhmän kokoonpano. Ryhmää vetää Kari Mandelin.
– Koulutuksia pyritään pitämään kevään aikana digitaalisilla alustoilla niin paljon kuin aika ja suunnittelu antavat myöden. Päivämääriä ja ilmoittautumisohjeet kannattaa seurata liiton verkkosivulta.
– Liittohallitus yrittää kaikin keinoin tukea seuroja vaikeassa tilanteessa toiminnallisesti, vaikka suoraan taloudelliseen tukeen ei olekaan mahdollisuuksia. Liittohallitus määräsi kaikki valiokunnat ja jaokset pohtimaan käytännön konkreettisia malleja ja toimintatapoja seurojen tilanteen helpottamiseksi koronakriisin aikana. Mallien innovointiin annetiin aikaa 5.4. saakka.
– STUL:n toimisto jatkaa etätöissä 13.4. saakka
– Kysely seuroille koronatilanteen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista huhtikuun loppupuolella
– Liiton kevätkokouspäivämäärää päätettiin siirtää yleisen tilanteen ja Olympiakomitean kehotuksen mukaisesti. Uusi päivämäärä päätetään myöhemmin.
Lisäksi kokouksessa käytiin keskustelua:
– Liittohallituksen jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että nyt on kaikkien aika avata keinonsa ja taitonsa yhteiselle alustalle – kaikkien seurojen hyödynnettäväksi. Liiton sivuilla on jo oma alasivu hyville käytänteille, jonne kuka tahansa saa lähettää (toimisto@tanssiurheilu.fi) vinkkejä ja ideoita, kuinka kassavirta saadaan pysymään pystyssä ja harrastajat aktiivisina seuran toiminnassa. Seurakehittäjä Katriina Lahteen voi olla myös yhteydessä.
– Liittohallitus vetoaa myös jäsenseurojen jäseniin, että harrastajat tukevat kotiseuraansa siten, ettei kausi- ja kuukausimaksuja pyydetä takaisinmaksuun tänä erityisen vaikeana aikana. Seurat tarvitsevat kaiken omien jäseniensä tuen, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa vahvoina, kun tästä kriisistä on selvitty. Seuroja kehotetaan vastaavasti tekemään digitaalisten toimintaympäristöjen avulla kursseja, ryhmätuntien ohjeita ym, jotta harrastajat saavat vastinetta sekä pysyvät mukana harrastuksessa. Tästä on jo hyviä malleja liiton sivulla, ja niitä saa lähettää paljon lisää, www.dancesport.fi/hyvat-kaytannot-jakoon
Liittohallituksen puolesta
Leena Liusvaara
STUL ry, pj.
Tämä perjantai 13. päivä käynnistyi uuden tilanteen edessä. Maailmanlaajuinen pandemia on vaikuttanut siten, että koko yhteiskunnan tasolla on tehty päätöksiä, joiden seuraukset ulottuvat jokaiseen kansalaiseen.
Tanssiurheilu ja sen parissa olevat henkilöt ei ole tähän poikkeus ja kantaaksemme oman kortemme kekoon viruksen leviämisen estämiseksi ja hidastamiseksi olemme peruneet kaikki kevätkauden kilpailut ja ohjeistaneet jäsenseuroja pitämään myös huolta omista jäsenistään ja heidän turvallisuudestaan peruuttamalla tai lykkäämällä myöhempään ajankohtaan tunnit seuraavan kahden viikon ajalta.
Olemme ylpeydellä ja kiitollisina saaneet seurata, kuinka positiivista palautetta päätöksen tiimoilta on tullut, ja kuinka nopeasti ja ymmärtäväisesti jäsenemme ovat reagoineet asiaan omalta osaltaan.
Ymmärrämme toki samalla, että monet harjoitus- ja kilpailusuunnitelmat menevät uusiksi, harrastuspaikat menevät kiinni, kilpailunjärjestäjille tilanne on ikävä ja useille toimijoille päätöksen myötä aiheutuu todennäköisesti myös taloudellisia menetyksiä. Tämä on enemmän kuin valitettavaa, mutta myös välttämätöntä koko isossa kuvassa.
Tulemme keräämään yhteen faktatietoa taloudellisista menetyksistä ja muista vaikutuksista viestittäväksi eteenpäin mm. rahoittajille ja kunnille, ja olemme tästä yhteydessä jäsenseuroihin ensi viikolla.
Viimeiset 24 tuntia ovat osoittaneet, että pystymme tanssiurheiluperheessä ottamaan ja kantamaan yhteisesti vastuuta tässä koko yhteiskuntaa ja koko maailmaa koskevassa asiassa. Huolehtiminen siitä, että jokainen tekee oman osansa tässä vaikeassa tilanteessa, on näkynyt ja kuulunut usealla taholla.
Olemme kaikki samassa veneessä. Hysteriaan ei ole aihetta, mutta tilannetta on seurattava asiaan kuuluvalla vakavuudella. On jokaisen vastuulla toimia viranomaisten ohjeiden mukaisesti, jotta suojelemme etenkin riskiryhmiä tartunnoilta. On myös jokaisen etu, että huolehdimme läheisistämme ja itsestämme ja teemme kaikkemme, että epidemia laantuisi mahdollisimman nopeasti.
Yhdessä olemme vahvoja ja yhdessä olemme enemmän. Vaikka kohtaamiset ovat nyt jäämässä hetkeksi vähiin on muistettava, että tämäkin on vain väliaikaista, ja pian tanssitaan taas, ympäri Suomen ja ympäri maailman.
Paljon tsemppiä, pestyt peukalot pystyyn ja aurinkoisia ajatuksia kaikille!
Leena ja Auli
pj ja tj
Suomen Tanssiurheiluliitto ry ei toistaiseksi rajaa tapahtumia ja osallistumista STUL ry:n alaisiin tapahtumiin. Liittohallitus ja toimisto kehottavat jäsenyhdistyksiä seuraamaan tiiviisti sekä liiton verkkosivuja että Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) tiedotusta koronavirustilanteeseen liittyen.
Seuraava linkki avautuu toisella sivustolla:: THL, Ajankohtaista koronaviruksesta
Virustartuntojen ehkäisemiseksi paras tapa suojautua on huolellinen käsihygienia. Jotta tieto ja osaaminen riittävän huolellisesta käsihygieniasta on käytettävissä jokaisella harjoittelusalilla ja kilpailupaikoilla, kehotamme seuroja tulostamaan käsienpesuohjeet salien pukuhuoneisiin ja wc-tiloihin sekä mahdollisiin kahvi- tai taukotiloihin. Lasten ja juniorien valmentajia pyydetään erityisesti muistuttamaan ryhmissä harrastavia käsihygieniasta ja oikeasta tavasta yskiä ja aivastaa. Tämä suojaa kaikkia virustartuntoja vastaan. Liikkeellä on myös kausi-influenssaa.
Tulostettavat ohjeet SALEILLE JA KILPAILUPAIKOILLE:
Alla olevat linkit avautuvat toisella sivustolla:
Mikäli olet saapunut Suomeen epidemia-alueelta (esim. Kiina, Pohjois-Italia) tutustu THL:n ohjeeseen
Mikäli Sinulla on influenssan kaltaisia oireita, pysyttele kotona! Älä silloin tule harjoituksiin tai kilpailupaikoille!
Vuonna 2011 lanseeratut muksumitalit ovat saavuttaneet jo kolmannen kehitysversion. Pieksämäeltä kotoisin olevan Joni Pesosen vuoden 2010 ikäkausimestaruuskilpailuissa piirtämä ”Ötökkä” on kulkenut hahmona mitaleissa mukana ja vuoden 2020 käynnistyessä mitalien runko on saanut jälleen pienen kasvojenkohotuksen.
Muksumitalit on tarjottu liiton puolesta seuroille yhteistyössä Pocal Oy:n kanssa aloittelevien lasten kilpailuiden palkinnoiksi, eikä käytäntö muutu näiden kolmannen polven mitaleidenkaan kohdalla. Lasten erilliskilpailuja järjestävät seurat voivat tilata mitalit toimistolta, josta ne toimitetaan annettuun osoitteeseen postitse. Vaihtoehtoisesti mitalit voi noutaa liiton toimistolta sovittuna aikana.
Vuoden 2020 alkuun mennessä mitaleita on jaettu eri lajeissa jo 1500 kilpailu-uraansa aloittelevalle lapselle.
VL Kilpailuhaku 2021: seura- ja valtakunnalliset kilpailut
Linkki ohjeisiin:
Ensin täytetään allaoleva kaavake:
Alla olevat linkit avautuvat toisella sivustolla:
Seura- ja valtakunnalliset -kisat
Toivotut luokat lähetetään Excel-kaavakkeella liiton toimistoon osoitteeseen toimisto@tanssiurheilu.fi ennen hakuajan päättymistä.
Excel liite:
Hakemis- ja myöntämisperusteet
Kilpailujen järjestäjät päätetään 30.5.2020 mennessä.
