Henrik Saastamoinen ja Lotta Niinivaara vakiotanssien SM-kisoissa huhtikuussa 2023
Tulevana lauantaina Lahden Suurhallissa ratkotaan 10-tanssin SM-mitalistit vuodelle 2023 lahtelaisen tanssiseuran Nick’s Dancingin järjestämänä. 10-tanssissa parit tanssivat kaikki viisi vakiotanssia ja viisi latinalaistanssia, joten sitä tituleerataankin usein tanssiurheilun kuninkuuslajiksi. Kilpailupäivä on pitkä, ja kaikkien kymmenen tanssin esittäminen usealla kilpailukierroksella vaatii tanssijoilta äärimmäistä fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä.
Yleisen champion-sarjan edellisvuoden mestarit, La’Team Kaarinan Henrik Saastamoinen ja Lotta Niinivaara lähtevät Lahden kilpailuun hyvillä mielin. Keväällä pari nappasi vakiotansseista SM-pronssia, ja lauantain kisassa tavoitteena on tietenkin viime vuoden mestaruuden puolustaminen. ”Valmistautuminen on mennyt hyvin ja kisaharjoituksia on ollut tiuhaan tahtiin” Henrik ja Lotta kertovat kisan kynnyksellä, ja mainitsevat omaksi vahvuudekseen tanssissa sen, että kilpailuissa he antavat kaikkensa. Haastajina mestareille kilpailuun saapuvat muun muassa viime vuoden hopeamitalistit, Daniel Eklund ja Olivia Eklund Casinosta Kauhajoelta, sekä edelliset pronssimitalistit, helsinkiläisen Team HSDS:n Miikka Ahonen ja Tuuli Tolvanen. Mielenkiintoista on nähdä myös, kuinka aiemmin lähinnä latinalaistansseihin keskittyneet Kirkkonummen TanssiDansin Emil Hallberg ja Alessandra Kuutschin haastavat viime vuoden mitalistit. Pari on tällä hetkellä kotimaan rankingissa latinalaistansseissa toisena, mutta vakiotanssien osalta tuloskunto on arvoitus.
Kilpailun isoin sarja on nuorison 10-tanssin SM-sarja, johon on ilmoittautunut 22 paria. Sarjassa mestarit tulevat vaihtumaan, sillä vuoden 2022 kultamitalistit Stefan Kagadi ja Adriana Johanson Lumetsista eivät ole ilmoittautuneet kisaan mukaan. Vahvoja suosikkeja mitalisteiksi ovat muun muassa viime vuoden kakkoset, TK Masterin Nikita Haruns ja Anastasija Prikul, jotka voittivat talvella sarjan latinalaistanssien SM-kultaa ja sijoittuivat viime vuonna nuorison 10-tanssin MM-kilpailuissa upeasti sijalle 12. Myös viime vuoden pronssimitalistit, DanceLine Tampereen Mikke Luttinen ja Miina Jauhiainen tavoittelevat varmasti menestystä Lahdesta. Pari tanssi hyvin muutama viikko sitten nuorison vakiotanssien EM-kilpailuissa (26.) ja voitti keväällä vakiotanssien SM-kultaa. Ennakkosuosikkien joukkoon lukeutuvat myös La’Teamin Elias Saastamoinen ja Emmiina Alimattila, jotka nappasivat keväällä vakioiden hopeaa ja ovat tanssineet alkusyksyn avoimissa kilpailuissa hienoja sijoituksia.
Lisäksi kilpailussa ratkotaan 10-tanssin mestarit sarjoissa juniorit 1, juniorit 2 ja seniorit 1. Seniorit 3-5 tanssivat 10-tanssikilpailun ilman SM-arvoa. Samassa yhteydessä ratkotaan myös juniorit 1-2 -sarjojen joukkuekilpailun SM-mitalit 7 joukkueen ja yhteensä 33 parin kesken. Muiden sarjojen joukkuekisat käytiin jo keväällä Ikäkausimestaruuskilpailujen yhteydessä.
Kilpailut alkavat aamulla klo 9.30 ja ensimmäiset palkinnot jaetaan junioreille ja seniorit 3-5 -sarjalle iltapäivällä noin klo 14. Iltapäivän kilpailuosio alkaa klo 15 ja huipentuu viimeisiin palkintojen jakoihin klo 20.00. Lahden Suurhalliin mahtuu hyvin yleisöä kannustamaan, lippujen hinnat ovat aikuiset 20€, opiskelijat ja eläkeläiset 10€, lapset 7-16v 10€ ja lapset alle 7v veloituksetta. Kilpailupäivän aikana tuloksia voi seurata osoitteesta https://stelnet.fi/tulv23/ni07102023/ . Kilpailut myös videoidaan ja linkki tallenteisiin julkaistaan kisajärjestäjän sivuilla viimeistään sunnuntaina 8.10.
Todettiin AskelSportsin laatima someopas, ja sen jakaminen verkossa kaikkien käyttöön.
Merkittiin tiedoksi WDSF:n päätös neutraalien urheilijoiden hyväksymisestä kv. kilpailuihin.
Vahvistettiin päätös koskien STUL urheilijoiden lähettämisestä VL arvokilpailuihin, mikäli mukana on neutraaleja venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita
Valittiin Pirjo Koivula toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen liiton toiminnanjohtajaksi.
7.9.2023
Käsiteltiin talousarvion uusittu versio vuodelle 2023 ja tehtiin tulosvertailu.
Päätettiin verkkokaupan sulkemisesta.
Merkittiin tiedoksi Green Star -hotellien myöntämä -13% alennus jäsenistölle.
Päätettiin lajipäälliköiden toiminta- ja haku-ajoista.
Päätettiin syyskokousten kokouspaikaksi Sporttitalo.
Päätettiin muuttaa kurinpitomääräyksen nimi kurinpitosäännöksi.
Päätettiin tutkia VL tuloslaskentaohjelman uusimistarvetta.
1.10.
Annettiin tiedoksi Baltian maiden olympiakomiteoiden lausunto venäläis- ja valko-venäläisurheilijoiden osallistumisesta kansainvälisiin kilpailutapahtumiin.
Käytiin keskustelu toimiston työajanseurannasta.
Annettiin tiedoksi toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan neuvottelusta YLE:n kanssa.
RS-jaoksen varapuheenjohtajaksi vahvistettiin Mikke Tilli.
Toiminnanjohtajan toimenpiteet ja esitys tilintarkastusyhteisöstä.
Annettiin VAL:lle tehtäväksi ratkaista, kuinka kilpailunjärjestäjien velvollisuuksien seurantaa voidaan tehostaa.
Määriteltiin STUL:n alaisista lajeista, että paritanssi ei ole joukkuelaji.
Päätettiin myöntää lisäaikaa seura(jäsenyhteisö-) kyselyyn vastaamiseksi. Keskusteltiin myös mahdollisista toimenpiteistä niiden jäsenyhteisöjen osalta, jotka eivät toimita sääntöjen mukaisesti pyydettyjä tietoja.
Myönnettiin Aida ry:lle ero liitosta.
Perustettiin työryhmä selvittämään toimiston työvoimapulaan sopivaa ratkaisua.
Hyväksyttiin huippu-urheilun tähtiseurakriteereihin tehdyt muutokset.
Liiton jäsenkokouksissa on äänivalta liiton varsinaisilla jäsenillä. Varsinaisia jäseniä voivat edustaa niiden varsinaiset henkilöjäsenet.
Kokoukset järjestetään hybridinä. Kannustamme saapumaan paikalle, mutta voitte osallistua myös etäyhteyksin. Etäyhteyksin osallistuville suosittelemme valtuuttamaan viralliseksi kokousedustajaksi henkilön, joka osaa käyttää Teams-etäkokousyhteyttä. Äänestäminen tapahtuu älypuhelimella sekä etänä että paikan päällä.
Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n sääntöjen mukaan jäsenyhdistys voi asettaa useita kokousedustajia käyttämään äänivaltaansa. Äänestysten sujuvoittamiseksi toivomme kuitenkin, että etäyhteyksin osallistuva yhdistys valtuuttaisi yhden kokousedustajan käyttämään kaikkia ääniään.
Jäsenyhdistyksen ilmoittautumista etäkokoukseen pyydetään tiistaihin 14.11.2023 klo 15 mennessä tällä verkkolomakkeella. Käytännön syistä edellytämme etänä osallistuvien kokousedustajien valtakirjan tai valtakirjojen toimittamista torstaihin 16.11.2023 klo 15 mennessä osoitteeseen toimisto@tanssiurheilu.fi.
Noin tunti ennen kunkin kokousten alkua etäkokoukseen osallistuville kokousedustajille toimitetaan Teams-kokouskutsut sekä linkki äänestysalustalle, ennakkoilmoittautumislomakkeella mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Samalla käynnistyy valtakirjojen tarkastus, joka päättyy puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Valtakirjojen tarkastuksen jälkeen suoritetaan koeäänestys älypuhelimilla sekä läsnäolijoille että etänä äänestäville.
Tarjoiluihin varautuaksemme pyydämme myös paikan päälle saapuvilta ilmoittautumisia tällä verkkolomakkeella.
SUEKin koulutukset ja ILMO-palvelu kaikkien urheilun parissa toimivien käytettävissä
Turvallinen, oikeudenmukainen ja puhdas urheilu on meidän kaikkien yhteinen asia. Suomen Tanssiurheiluliitto toimii osana suomalaista urheiluyhteisöä vastuullisen ja reilun kilpaurheilun puolesta.
Tanssiurheiluliiton työntekijät, hallitus, lajipäälliköt, maajoukkuevalmentajat ja maajoukkueurheilijat ovat velvollisia suorittamaan SUEK:in Puhtaasti paras- ja Reilusti paras -verkkokoulutukset. Koulutuksia suositellaan kaikille tanssiurheilun parissa toimiville – suorittamalla koulutukset osoitat, että toimit yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Koulutuksista tietoa alla.
SUEK:in ILMO-palvelu on urheilun parissa tapahtuvien eettisten rikkomusten tai niiden epäilyn ilmoittamista varten luotu palvelu. Kuka tahansa voi ilmoittaa palvelun kautta nimettömästi tai nimellään, jos epäilee urheilun parissa tapahtuneen doping-, kilpailumanipulaatio- tai katsomoturvallisuusrikkomuksen tai muun eettisen rikkomuksen. Puuttumalla rikkomuksiin autat suojelemaan urheilijoita ja urheilua sekä turvaamaan tasavertaiset ja turvalliset lähtökohdat kaikille urheilijoille.
Linkit SUEK:in koulutuksiin sekä ILMO-palveluun löytyvät nyt kätevästi myös liiton nettisivujen www.dancesport.fi etusivulta alapalkista.
Puhtaasti paras on verkkokoulutus, jonka avulla niin urheilijat, urheilijan tukihenkilöt kuin kaikki muutkin urheilutoimijat voivat oppia ja varmistaa tietonsa antidopingasioista. Koulutuksen sisältö perustuu antidopingsäännöstöihin, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2021.
Lajiliitot, urheiluseurat ja oppilaitokset pystyvät käyttämään verkkokoulutusta itsenäisesti omissa urheilija- ja valmentajakoulutuksissaan. Verkkokoulutuksen avulla pystytään esimerkiksi varmistamaan kisoihin lähtevän joukkueen tai oman seuran urheilijoiden tietämys antidopingasioista tai sitä voidaan käyttää osana valmentajakoulutusta. Koulutuksen suorittamisesta saa myös diplomin, jolla voi osoittaa suorittaneensa koulutuksen.
Verkkokoulutus kokonaisuudessaan suositellaan tehtäväksi vähintään kahden vuoden välein. Uusi antidopingsäännöstö tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja sen myötä vanhat suoritukset nollaantuivat ja kaikkien tulee tehdä uusi päivitetty koulutus kokonaisuudessaan.
Reilusti paras -verkkokoulutus
Reilusti paras on verkkokoulutus, joka auttaa niin urheilijoita kuin muita urheilutoimijoita tunnistamaan kilpailumanipulaation ilmiönä sekä antaa työkaluja sen kohtaamiseen.
Verkkokoulutuksessa on videoita sekä harjoitus- ja pohdintatehtäviä. Koulutuksen suorittamiseen kuluu noin 35 minuuttia. Koulutusta ei tarvitse suorittaa kerralla, koska suoritukset tallentuvat järjestelmään. Kurssin suorittamiseksi tulee loppukoe tehdä hyväksytysti. Hyväksytyn suorituksen päätteeksi saa diplomin, jonka avulla voi osoittaa suorittaneensa koulutuksen.
Lajiliitot ja oppilaitokset pystyvät käyttämään verkkokoulutusta itsenäisesti omissa urheilija- ja valmentajakoulutuksissaan. Verkkokoulutuksen avulla pystytään esimerkiksi varmistamaan urheilijoiden, lajiliiton henkilöstön ja seuratoimijoiden tietämys kilpailumanipulaatiosta tai sitä voidaan käyttää osana valmentajakoulutusta.
Ollaan jo lokakuussa. Liiton toiminnan kannalta toinen tärkeistä vuosikokouksista, syyskokous, lähestyy. Kokous pidetään Helsingissä, Sporttitalolla sunnuntaina 19.11.2023. Vuosikokoukset ovat liiton jäsenten (jäsenyhdistykset) kannalta tärkeitä vaikuttamisen mahdollistavia tilaisuuksia. Järjestösäännöt määrittelevät mitä asioita kokouksessa tulee käsitellä, mutta niiden lisäksi jäsenet voivat tuoda kokoukseen esim. haluamiaan muutosesityksiä. Esityksen tuominen syyskokoukseen edellyttää, että esitys on toimitettu liiton toimistoon ajoissa, sääntöjen mukaan ennen elokuun loppua. Tämän vuoden syyskokoukseen ei ole tullut yhtään esitystä jäsenistöltä. Liiton järjestösäännöistä näkee sääntömääräisesti käsiteltävät asiat. Järjestösääntöä uudistettiin tänä vuona kevätkokouksen hyväksymällä tavalla ja PRH:n hyväksymät uudet säännöt ovat nähtävissä liiton kotisivulla Tietoa liitosta otsikon alla, kohdassa Säännöt ja hyvä hallinto.
Syyskokouksen sääntömääräisiä käsiteltäviä asioita ovat mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kun esityslista ja kokousmateriaalit saapuvat jäsenille kaksi viikkoa ennen kokousta, niihin kannattaa tutustua huolella. Mikäli tarkennuksia tai muutoksia halutaan, ne kannattaa miettiä valmiiksi ja tuoda esille kokouksessa. Toimintasuunnitelmassa linjataan seuraavan vuoden toiminnan painopistealueet ja annetaan suunta, mihin liiton toimintaa kehitetään. Talousarviolla raamitetaan varojen käyttöä ja kohdentamista. Liittohallituksen tehtävänä on hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta apunaan toiminnanjohtaja, joka vastaa talouteen ja toimintaan liittyvästä operatiivisesta toiminnasta. Tavoitteena on, että taloudenpito pysyy mahdollisimman hyvin talousarviossa annetuissa raameissa. Jos muutoksia mahdollisesti tulee, liittohallitus ja toiminnanjohtaja antavat selvityksen syistä vuoden 2025 kevätkokouksessa.
Syyskokous on aina myös henkilövaalikokous. Liittohallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Puheenjohtajan vaali oli viime vuona, joten nykyinen puheenjohtaja jatkaa ainakin ensi vuoden loppuun. Puolet liittohallituksen jäsenistä on joka vuosi erovuorossa. Liittohallituksessa olevien erovuoroisten halukkuutta jatkaa kysytään etukäteen. Mikäli joku tai jotkut haluavat jatkaa, he asettuvat ehdolle vaalissa. Ehdokasasettelua voivat tehdä seurat tai yksittäiset henkilöt, ennakkoon tai paikan päällä. Jokaiselle valitulle liittohallituksen uudelle jäsenelle nimetään varajäsen, joka on henkilökohtainen ja nimetään vaalin yhteydessä. Ehdokkaan tulee esitellä itsensä ja ne perusteet, joilla juuri hänet tulisi valita liittohallitukseen. Mitä lisäarvoa hän voi tuoda liittohallituksen ja liiton toimintaan. Liittohallituksessa ei ole lajikiintiöitä. Hallitukseen valittujen henkilöiden tulee olla halukkaita kehittämään liittoa monilajiliittona. Tänä vuona erovuorossa ovat Anton Kurttila, Henry Lipponen, Marko Tolvanen ja Merja Satulehto. Liittohallitusvaalin lisäksi syyskokouksessa valitaan Kurinpitovaliokunnan jäsenet.
Edellä mainittujen lisäksi käsitellään muita liittohallituksen käsiteltäväksi tuomia asioita. Kokouskutsu lähetetään seuroille tämän viikon lopussa. Kokous järjestetään hybridikokouksena, mutta tietenkin toivomme runsasta osallistumista paikan päälle. Äänimäärät on vahvistettu jo kevätkokousta varten ja ne perustuvat vuoden 2022 jäsenmäärään. Esityslista lähetetään jäsenille kaksi viikkoa ennen syyskokousta. Vuosikokouksen lisäksi Sporttitalolla järjestetään 19.11. sääntökokoukset vakio- ja latinalaistansseissa ja rock’n’swing-tansseissa.
Muistakaa jäsenyhdistysten hallitukset olla aktiivisia ja lähettää edustaja(t) edustamaan omia jäseniänne liiton vuosikokoukseen. Miettikää ja esittäkää mielestänne hyviä ehdokkaita liittohallitusvaaliin ja osallistukaa päätöksentekoon. Vain osallistumalla teillä on mahdollisuus vaikuttaa.
Jos mieltäsi askarruttaa joku asia, ota rohkeasti yhteyttä
Tällä kertaa Tanssiurheiluliiton blogissa paratanssin maajoukkueurheilija, oululainen Pirjo Pappila jakaa oman tarinansa. Ääneen pääsee myös Pirjon valmentaja Carola Tuokko. Pirjo haluaa muistuttaa tekstillään, että jokainen ihminen on arvokas ja oikeutettu saamaan tasa-arvoista kohtelua, laadukasta hoitoa ja kuntoutusta, tulemaan kuulluksi, ja elämään oman näköistä elämää!
Paratanssilla kohti omia unelmia
Pirjo kuvattuna ennen tanssin aloittamista, 17.6.2012
Pirjo: Elettiin vuoden 2015 syksyä. Puiden lehdet olivat jo vahvasti vaihtaneet värinsä iloisen ruskanvärisiksi, mutta omassa elämässäni elin täysin tuntematonta synkkää muutosta. Isot toiveet, haaveet ja suunnitelmat murskautuivat yksi toisensa jälkeen. Seuraavan kevään ja kesän piti tuoda elämääni uutta valoa ja arvostusta, mutta toisin kävi. Olin tehnyt elämäni suurimman virheen luottaessani petollisen ihmisen valheisiin ja yhtäkkiä olinkin elämässäni pelottavan yksin enkä uskonut, että pystyisin asumaan yksin, koska olin aivojeni mukaan niin hirveän vammainen. Kuolemanpelko oli joka hetki vierelläni ja kyyneleeni jokapäiväisinä vierainani. Rukoilin, etten ikinä saisi sellaista astmakohtausta, jolloin en pystyisi toimimaan senkään vertaa kuin pystyin. Yhtäkkiä elämässä hyvin pärjäävä perheenäiti oli tippunut sellaiseen kaivoon, jossa ei ollut tikapuita edes huoltokäyntiä varten. Siinä olin – oman tyhmyyteni vuoksi umpikujassa omassa elämässäni.
Koitti aamu, avustajani antoi lääkkeeni ja kuumaa höyryävää kahvia puhtaasta kupista. Vaihdoimme sanattoman hymyn ja katseeni kohdistui ikkunasta avautuvaan sateiseen harmauteen. Mietin, heittäisinkö elämäni raunion palaset roskasiiloon ja yrittäisinkö valaa vielä yhden vedoksen. Päädyin tekemään näin. Päätökseni myötä minun piti oppia tanssimaan valssi tulevaa elämääni varten. Etsin netistä ratkaisua, miten pystyisin tanssimaan sähköpyörätuolillani unelmieni valssin. Näin eksyin elämäni ensimmäiselle pyörätuolitanssitunnille 21.9.2015, jonne menin suoraan työkeikaltani ja työvaatteissani.
Ujosti jäin lähelle oven pieltä, että pääsisin pikaisesti pakenemaan, mutten ehtinyt edes ajatella viittä sekuntia pitempään tuota pakoaikomustani, sillä eteeni tupsahtanut valmentaja tuumasi, että ”ei muuta kuin mukaan vaan”. Tämä lause käänsi elämäni täysin ylösalaisin, olin yhtäkkiä hirveän isossa pyörremyrskyssä ja hyvä, että ehdin vetää tarpeeksi happea keuhkoihini. Hämmentyneenä etsin katseellani tutun turvallista avustajaani, joka hymyili minulle takaisin kuin viestiksi ”ei hätää, anna mennä vaan”. Mitä ihmettä, minun piti tulla vain kysymään neuvoja ja nyt yhtäkkiä seuraan toista sähköpyörätuolilla tanssivaa naista ja yritän tehdä samoin kuin hän tekee. Löysin itseni miettimästä, että ”helkutti täähän on tosi sikasiistiä ja oon kaiken lisäksi vielä melko hyvä…”
Hetken mietin, kehtaisinko sanoa tulevani uudestaan, mitähän avustajani sanoisi tai toiset avustajat ja läheiseni. Entä uusi elämäni, olisiko siinä sijaa tällaiselle hyvänolon tunteelle, jota koin. Minun ajatukseni keskeytyi kysymykseen ”no, nähdäänkö ensi viikolla?” En tiedä, kuka liikutti suutani ja muodosti sanani, mutta kuulin vastaavani ”tottakai, tämä oli tosi kivaa!” Huikkasin kaikille ”nähdään ensi viikolla” ja kasvoni suuressa hymyssä lähdin kohtaamaan kotonani odottavaa elämäni synkkää osiota… Illan aikana tajusin, ettei elämäni ollut sitä, mitä olin toivonut ja päätin tehdä muutoksen, ja niin myös tein. Tarvittiin vielä useampi pettymys, ennen kuin kuppini täyttyi tarpeeksi ja olin valmis lapioimaan elämästäni tämän paskan pois, joka oli siihen tunkeutunut. En enää kestänyt perustella, selittää ja vaatia ymmärrystä – olin päättänyt, se olisi siinä. Ilman mitään tunteita tyhjensin elämästäni vallitsevan kaaoksen ja välittömästi aloin valamaan vielä kertaalleen elämääni uudestaan – olin valmis! Katsoin taivaalle, hymyilin kaikille rakkailleni pilvien taakse kuin lapsi, joka oli saanut unelmansa joululahjan.
Se olikin lahja elämältäni – se on juuri sellainen lahja, josta olin pikkutytöstä asti haaveillut. Minun elämääni sisältyi viikoittaiset tanssitreenit, kuntosalit ja muut kehon hallintaa parantavat asiat. Mitä ihmettä, yhtäkkiä olinkin pystyvä ja yrittävä nainen ja elämä alkoi maistumaan. Uskalsin olla kahden tunnin ajan yksin ilman paniikkia kuolemasta. Tämä johtui siitä, että minulle oli iskostettu, etten pystyisi tekemään mitään tai mikään tekemäni ei olisi minkään arvoista. Jopa yksinoloni oli tuhoon tuomittu, sillä väitettiin, että ehtisin kuolla ennen kuin seuraava avustaja tulisi.
Pirjo tämän vuoden kesäkuussa, 3.6.2023
Päiviini tupsahteli uusia ystäviä ja keskustelujen aihe, josta puhuminen ei kyllästyttäisi koskaan. Sana tanssi oli lähes joka lauseessani. Olin nyt tanssiurheiluseuran jäsen ja minulla oli valmentajat sekä harjoitussuunnitelma. Kuitenkaan en hymyillyt peilikuvalleni. Istuin melko vinossa asennossa ja olin menettänyt sellaisen kauneuteni, joka olisi minulle riittänyt. Päätin – harjoittelen niin paljon kuin voin ja katson, mitä se antaa. Päivä toisensa jälkeen pystyin tekemään aina vain enemmän ja enemmän ihan itse. Minulle tuli valtava halu yrittää rikkoa asetettuja taburajoja kotini askareista, joita minun ei koskaan odotettu edes yrittävän. Viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta löysin sellaisia asioita, joihin en ollut pystynyt pitkään aikaan. Minua ei kukaan moittinut eikä kieltänyt yrittämästä. Jaksoin vain päivä päivältä enemmän ja tunsin, kuinka kehoni janoaa liikettä. Olin urheilija, käsite, josta olin ennen vammani pahentumista vain haaveillut. Ette uskokaan, surunkyyneleeni vaihtuivat ilonkyyneleiksi ja päivieni vieraita olivat toivo, usko ja päämäärä – niitä kohti menin sitten täysiä!
Tässä teille alkupala tanssiurani alkutaipaleesta. Tuolloin istuma-asentoni oli todella järkyttävä skolioosini vuoksi. En jaksanut kannatella päätäni tai käyttää vasenta kättäni toimintojeni apuna, mutta pikkuhiljaa huomasin asentoni muuttuvan ja olen siitä elämälleni todella kiitollinen. Katsoessani nyt valaistua palkintokaappiani ja siellä olevia palkintoja, on kuin elämäni elokuva vilisisi silmieni edessä. Päämääräinen harjoittelu unelmiani kohti toimi täydellisenä psyykkeen ja fysiikkani terapeuttina. Tätä nykyä pääni ei enää kosketa lähes tuolini käsinojaa, vaan jaksan kannattaa sitä lähes täysin suorassa lähes taukoamatta. Ne lukemattomat kuntosaliharjoitteet ja tanssitreenit ovat tehneet minusta pystyvän huippu-urheilijan, joka harjoittelee jo seisomista ja askellusta kävelyliinan avulla paino kevennettynä. Tämä rakas lajini oli maailman paras kuntoutus ja psyykelääke enkä ole kaivannut mitään muuta sen tilalle. Paikka maajoukkueessa ja usea arvokisaedustusoikeus Suomen joukkueessa on osoitus siitä, että unelmat ovat kaikille saavutettavissa, jos vain uskoo itseensä ja arvostaa omaa elämäänsä nöyrästi.
Jutun liitteenä kaksi valokuvaa, toinen ennen tanssia ja toinen tämän vuoden kesäkuulta, niin ymmärrätte, mitä tarkoitan.
Nykyinen valmentajani Carola Tuokko, joka on minua valmentanut jo neljän vuoden ajan, ei suostunut valmentamaan minua tavalliseen tapaan vammaisena urheilijana, vaan tanssijana. Hän ohitti vammani ja antoi vain painoarvon sille, mitä olin ihmisenä. Siitä ohessa hänen oma kirjoituksensa.
Carola Tuokko
Carola: Muistan Pirjon, Pirtsin, ajalta ennen yhteistyötämme. Olin nähnyt häntä kilpailuissa. Mieleeni on jäänyt hänen freestyle-esityksessä tanssimansa Over The Rainbow. Musiikki oli esityksen nimen mukainen ja hän ajeli ympäri lattiaa pysähtyen välillä ja nostaen vähän huivia, jossa oli sateenkaaren kuva. Naisen olemus oli kokoon käpertynyt ja hän roikkui osittain ulkona tuolista, kädet eivät juurikaan toimineet. Esityksessä ei ollut varsinaisia teknisiä ansioita, mutta se voimakas tunne, jonka hän pystyi viestimään, oli käsin kosketeltava. Silloin en vielä tiennyt, että hän oli jo liki luovuttanut ja odotti kuoleman saapuvan milloin hyvänsä.
Tästä kului vielä jonkin aikaa ennen kuin tilanne valmentajan kanssa eskaloitui siihen pisteeseen, että yhteistyö ei voinut enää jatkua. Silloin Pirtsi kääntyi puoleeni ja kysyi varovasti, että voisinko ryhtyä hänen valmentajakseen. Olin kyllä valmentanut pyörätuolitanssijoita aiemminkin, mutta ei minulla ollut varsinaista kokemusta neliraajahalvaantuneista. Suostuin, kun pyydettiin. Mielestäni kaikki tarvitsevat hyvää valmennusta ihan tilanteestaan riippumatta ja tällä kertaa minut oli valittu. Otin haasteen vastaan.
Ensimmäinen tapaamisemme treenisalilla oli yllätyksiä täynnä. Olin luullut yhtä jos toistakin, muun muassa, että hänen vasen kätensä olisi ollut luutunut outoon kippuraan. Huomasin, että halvaantunutta ihmistä pystyi liikuttelemaan ja saamaan myös vastakaikua. Ajattelin kauhuissani, että ei voi olla totta! En ole lääkäri, olen valmentaja, ja ehkä juuri siksi minulla ei ollut rajoitetta ajattelussani siitä mitä voitaisiin tehdä. Tämän lisäksi tuolissa vastapäätäni istui älykäs ihminen, jolle pystyin puhumaan ja hän pystyi puhumaan minulle. Opin melko nopeasti ymmärtämään hänen puhettaan ja ymmärsimme toisiamme. Asetin tavoitteeksi opettaa hänet tanssimaan ja myös hänen päivittäisen elämänlaatunsa parantamisen. En nimittäin voinut käsittää miten hänet oli päästetty siihen tilaan ja mistä ihmeessä tuli diagnoosi neliraajahalvauksesta. Ehkä siinäkin sitten on eri asteita.
Pirjolla oli ennestään jo avustajia ja terveydenhuoltoväkeä käytössään. Muodostimme olemassa olevista vanhoista ja uusista tiimin, jossa oli avustajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutti, lääkäri ja valmentaja. Ihan kuten kenelle hyvänsä muullekin urheilijalle tehtiin suunnitelma Ja sitä on jatkettu. Tanssimisen edistyessä olen aina voinut kertoa tiimille mitä apua tarvitaan seuraavaksi. On pitänyt saada käsivoimia, oikaista skolioosia, suoristaa istuma-asentoa, kannattaa päätä jne. Ja Pirtsi on aina tehnyt ahkerasti kaiken, mitä on tarvittu. Säännöllisten vuosittaisten lääkärintarkastusten myötä on löytynyt lääkäri, joka ennakkoluulottomasti on lähtenyt auttamaan ja onnistunut spastisuuden korjaamisessa. Olemme sopineet ravinnosta ja päivittäisen elämän hallinnasta. Välillä on neuvoteltu myös sosiaalitoimen kanssa ja jututettu ulkomaisia kilpailunjärjestäjiä. Sponsorihankinta on ollut Pirjon omalla vastuulla. Pirjo tekee nykyään työtä eikä enää elä pelkkien tukien varassa.
Tällä hetkellä treeneissä käy neliraajahalvaantunut, joka pystyy liikuttelemaan molempia käsiään ja jalkojaan, syömään omatoimisesti ja laittamaan ruokaa. Hän on myös hyvää vauhtia opettelemassa seisomaan ja kävelemäänkin. Askeleet valjaissa onnistuvat jo hyvin ja valjaissa olo kehittää muutenkin lihaksia, jotka istuessa näivettyisivät. Omatoimisuus on huipussaan ja käynti kaupassakin sujuu. Pirjo on kouluttautunut lisää ja valmentaa nyt itsekin muita vammaisurheilijoita samalla menestyskaavalla. Tanssinkin puolella menee hyvin. Hän kilpailee sekä kotimaassa että ulkomailla. Muutama vuosi sitten ihmiset olisivat nauraneet, jos olisimme puhuneet, että hän vielä lähtee kilpailemaan Taiwaniin ja Japaniin perinteisten eurooppalaisten kohteiden lisäksi. Kaikki tämä on jo tehty ja menestystä on tullut paljonkin. Pirjo kuuluu Suomen maajoukkueeseen ja edustaa aina tyylikkäänä ja asiallisesti. Omassa sarjassaan hän on viidentenä maailmanlistalla. Tähtäimessä ovat olympialaiset, kunhan IPC nyt ensin saa tanssin mukaan ohjelmaan.
Mitäpä tästä sitten pitäisi ajatella, mitä voi sanoa? Ainakin sen, että tanssin harrastamisesta on ollut sekä fyysistä että psyykkistä hyötyä. Pirjossa nähdään myös selvästi, miten tavoitteellinen ja periksi antamaton harjoittelu vie eteenpäin. Tiimin saumaton yhteistyö on ollut se tukijalka, jolta on voitu ponnistaa. Aina kannattaa yrittää ja uskoa parempaan. Meistä kukaan ei tiedä mihin tämä kaikki voi johtaa ja miten paljon kehitystä voi vielä tapahtua. Mutta vaikka mitään ei enää tapahtuisikaan, on ero tuoliin heitetyn ihmiskasan ja siinä nyt ryhdikkäänä istuvan iloisen ja aktiivisen naisen välillä merkittävä. Ja nyt hänestä on kehkeytynyt huippu-urheilija vastoin kaikkia oletuksia.
VL sääntökokouksen 28.11.2021 perusteella avaamme haun VL tuomarityöryhmään kilpailuvuosiksi 2024-2025.
Työryhmä käsittelee tuomaripaneelit IKM-, GP- ja SM -kilpailuihin 2024-2025.
Vakio- ja latinalaistanssien GP-, SM- ja IKM-kilpailuihin tuomarit valitaan vakio- ja latinalaistanssien lajipäällikön sekä lajijaoksen nimittämän tuomarityöryhmän avulla.
Ryhmään nimitetään lajipäällikön lisäksi 2 – 4 valmentajaa, joilla on laajat verkostot ja kansainvälistä tunnettavuutta WDSF-kilpailukentällä sekä WDSF-tuomareiden keskuudessa. Lajijaos kutsuu jäsenet tuomarityöryhmään. Lajijaoksen nimittämän ryhmän toiminta-aika on 2 kalenterivuotta.
Kansainvälisten tuomareiden kutsumisessa on huomioitava ko. tuomarin aiemmat tuomarointikerrat Suomessa viimeisten vuosien aikana, jotta urheilijoiden näkyvyys mahdollisimman monen kansainvälisen tuomarin edessä mahdollistuu.
Tuomarinimityksiä esittävän ryhmän tulee huolehtia henkilökohtaisesti kutsuttavien tuomareiden kontaktoinnista. He voivat tarvittaessa käyttää kontaktoinnissa ulkopuolista apua (liiton toimihenkilöitä).
Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään tiistaina 10.10.2023 toimisto(at)tanssiurheilu.fi
Euroopan urheiluviikkoon liittyvä liikuntatapahtuma School Action Day järjestettiin 28.9. Leppävaaran urheilupuistossa. Tapahtuma oli suunnattu kaikille pääkaupunkiseudun 3.–9.-luokkalaisille. Paikalle saapui yli 4 000 lasta ja nuorta. Paikalla oli eri liikuntajärjestöjä järjestämässä liikunnallista ohjelmaa omilla pisteillään.
Tanssiurheiluliitto osallistui tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Aija ja Raija pitivät Tanssiurheiluliiton ja FDO:n esittelypistettä Tapahtumatorilla. Päivän aikana aurinko paistoi todella kesäisesti ja kaikki olivat hyvällä tuulella. Saimme kiitettävästi aikaan kontakteja, joissa koululaiset tulivat kysymään tietoa tanssista ja missä sitä voisi harrastaa. Lisäksi jaoimme flyereitä. Pieni juttelu, hymyileminen ja huomatuksi tuleminen tuntuivat olevan monelle pienelle ja isommallekin koululaiselle tärkeä juttu. Lapset ja nuoret halusivat myös kertoa, mitä tanssia he itse harrastavat tai ovat harrastaneet. Löytyi balettitaustaa, latino showta, afrotanssia. Lastentanssi mainittiin myös. Ikävä kyllä tällä kertaa tapahtumaan pystyi osallistumaan lopulta vain yksi liiton tanssilajeista. Muut ennakkoon ilmoittautuneet toimijat joutuivat peruuttamaan tulonsa. Kiinnostusta tanssiin lapsilla ja nuorilla kuitenkin olisi ja kysyntää tanssitoiminnalle oli järjestäjän mukaan tullut kouluilta paljon.
School Action Day -tapahtumaan kannattaa osallistua ensikin vuonna. Toivomme, että ensi kerralla pääkaupunkiseudun tanssiurheiluseurat hyödyntäisivät suuren potentiaalin ja hyödyn ison tapahtuman näkyvyydestä ja kontakteista, ja tuottaisivat alueen koululuokille toimintaa yhdeksi syksyiseksi päiväksi. Muiden paikkakuntien seuroja ja tanssitoimijoita kehotetaan kartoittamaan omien paikkakuntiensa vastaavan kaltaisia esittäytymismahdollisuuksia. Seurakehittäjä Katriina Lahdelta saa tietoa kaikkien liikunnan aluejärjestöjen toteuttamista tapahtumista.
Breikin MM-mitalit jaettiin viikonloppuna Belgiassa. Kolme suomalaista lähti kisaan tavoittelemaan menestystä, mutta kärkisijoitukset antoivat vielä odottaa itseään.
Naisten kilpailussa Ramona eli Ramona Panula eteni 32 parhaan kierrokselle, jolla vastaan asettui liettualainen Nicka eli Dominika Banevič. Banevič pudotti Ramonan jatkosta, ja suomalainen sijoittui 26:nneksi. 16-vuotias Banevič juhli sunnuntaina lopulta maailmanmestaruutta sekä paikkaa Pariisin 2024 olympialaisissa.
Miesten sarjassa Suomen lippua kantoivat Hatsolo eli Johannes Hattunen sekä Elmonaattori eli Elias Niskanen. Hatsolo oli karsintakierroksella upeasti 16:s, ja myös Elmonaattori eteni jatkoon. Molemmat kuitenkin kärsivät tiukan tappion vastustajista 64 parhaan kierroksella. Hatsolo oli lopulta 33:s ja Elmonaattori 60:s.
Lajipäällikkö Petri Rasanen oli tyytyväinen joukkueen suorituksiin: ”Suomalaisten tapa breikata sai kiitosta niin lajilegendoilta kuin nuorilta uuden polven tanssijoilta. Oli hienoa päästä todistamaan tätä historiallista ja hyvin järjestettyä tapahtumaa paikan päälle.”
Naisten mestaruuden voitti siis Banevič. Hopealle ylsi japanilainen Ayumi eli Ayumi Fukushima ja pronssille ranskalainen Syssy eli Sya Dembele. Miesten kolmen kärjen muodostivat Victor eli Victor Montalvo (Yhdysvallat), Phil Wizard eli Philip Kim (Kanada) sekä Shigekix eli Shigeyuki Nakarai (Japani).
Maajoukkue suuntaa seuraavaksi leirille Varalaan, ja syksyn huipentaa Hongkongissa järjestettävä Breaking for Gold World Series -sarjan kilpailu.
Suomalaiset onnistuivat hyvin vakiotanssien nuorison MM-kilpailuissa
Vasemmalla Mikke Luttinen ja Miina Jauhiainen, oikealla Adriana Johanson ja Stefan Kagadi
Vakiotanssien nuorison MM-tittelistä tanssittiin lauantaina Unkarin Szombathelyssä. Mukana oli kaksi suomalaisparia, jotka suoriutuivat kilpailusta hyvin.
Stefan Kagadi ja Adriana Johanson tanssivat vahvasti läpi pitkän päivän ja pääsivät kilpailun kolmannelle kierrokselle. Lopputuloksissa suomalaiset ylsivät upeasti jaetuille sijoille 19–20. Yhteensä kovatasoisessa kilpailussa oli mukana 61 paria.
Toinen suomalaispari, Mikke Luttinen ja Miina Jauhiainen, jäi hyvästä onnistumisesta huolimatta niukasti ulos kolmannelta kierrokselta. Lopputuloksissa kaksikko jakoi sijoja 25–26. ”Tällainen onnistuminen antaa mukavia fiiliksiä loppusyksyn treeneihin ja kisoihin”, pari iloitsi hyviksi ja nousujohteisiksi kuvaamistaan suorituksistaan.
Luttinen ja Jauhiainen osallistuivat MM-kilpailun jälkeen vielä sunnuntaina avoimiin sarjoihin. Nuorison vakiotanssien avoimessa sarjassa he tanssivat 39 parin joukossa hienosti kolmannelle sijalle!
Maailmanmestareiksi tanssi latvialaispari Richards Krivins – Marija Golubeva. Toisena olivat Espanjaa edustaneet Adria Hernandez ja Emilija Ulcinaite ja kolmanneksi sijoittui Israelin pari Jaime Martinez Ibanez – Emmi Brener.
SUEK:in 
Lajiliitot, urheiluseurat ja oppilaitokset pystyvät käyttämään verkkokoulutusta itsenäisesti omissa urheilija- ja valmentajakoulutuksissaan. Verkkokoulutuksen avulla pystytään esimerkiksi varmistamaan kisoihin lähtevän joukkueen tai oman seuran urheilijoiden tietämys antidopingasioista tai sitä voidaan käyttää osana valmentajakoulutusta. Koulutuksen suorittamisesta saa myös diplomin, jolla voi osoittaa suorittaneensa koulutuksen.
Verkkokoulutuksessa on videoita sekä harjoitus- ja pohdintatehtäviä. Koulutuksen suorittamiseen kuluu noin 35 minuuttia. Koulutusta ei tarvitse suorittaa kerralla, koska suoritukset tallentuvat järjestelmään. Kurssin suorittamiseksi tulee loppukoe tehdä hyväksytysti. Hyväksytyn suorituksen päätteeksi saa diplomin, jonka avulla voi osoittaa suorittaneensa koulutuksen.
Ollaan jo lokakuussa. Liiton toiminnan kannalta toinen tärkeistä vuosikokouksista, syyskokous, lähestyy. Kokous pidetään Helsingissä, Sporttitalolla sunnuntaina 19.11.2023. Vuosikokoukset ovat liiton jäsenten (jäsenyhdistykset) kannalta tärkeitä vaikuttamisen mahdollistavia tilaisuuksia. Järjestösäännöt määrittelevät mitä asioita kokouksessa tulee käsitellä, mutta niiden lisäksi jäsenet voivat tuoda kokoukseen esim. haluamiaan muutosesityksiä. Esityksen tuominen syyskokoukseen edellyttää, että esitys on toimitettu liiton toimistoon ajoissa, sääntöjen mukaan ennen elokuun loppua. Tämän vuoden syyskokoukseen ei ole tullut yhtään esitystä jäsenistöltä. Liiton järjestösäännöistä näkee sääntömääräisesti käsiteltävät asiat. Järjestösääntöä uudistettiin tänä vuona kevätkokouksen hyväksymällä tavalla ja PRH:n hyväksymät uudet säännöt ovat nähtävissä liiton kotisivulla Tietoa liitosta otsikon alla, kohdassa Säännöt ja hyvä hallinto.
