Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Tanssiurheilun osalta vastaukset ovat samansuuntaisia koko urheiluyhteisön vastausten kanssa.
Tutkimuksen tausta
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet). Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.
Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.
Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön
Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.
Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.
On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.
Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.
Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa.
Tanssiurheilun lajikohtaiset tulokset
Tanssiurheilun osalta vastauksia häirintäselvitykseen tuli 199 vastaajalta. Sukupuolittain vastauksia tuli eniten naisilta (155). Kilpailutason osalta suurin osa vastaajista oli kansallisen tason urheilijoita (113). Vastaajien ikäjakauma painottui 16–18-vuotiaisiin urheilijoihin. Tanssiurheilun vastausprosentti oli matala, 7, muihin lajeihin verrattuna alempaa keskitasoa.
Häirinnän yleisyys ei noussut tanssiurheilussa kokonaisaineistoon verrattuna korkeaksi. Ilmiötä kuitenkin esiintyi lajissa, sillä 18 prosenttia naisurheilijoista oli kokenut seksuaalista häirintää. Tutkimustulosten perusteella seksuaalinen tai sukupuolinen häirintä ei vaikuta olevan tanssiurheilussa yleisempää kuin muuallakaan urheilussa.
Suurin osa tanssiurheilun vastaajien kokemasta häirinnästä oli yleistä häiritsevää puhetta. Koko tutkimuksen aineistossa urheilijat olivat syyllistyneet useimmin häirinnän sanallisiin muotoihin. Tanssiurheilussa häirintään olivat kuitenkin syyllistyneet eniten valmentajat, joskin urheilijat olivat hyvin lähellä samoja lukemia. Näyttää siltä, että valmennuksessa ja urheilijoiden keskinäisissä kohtaamisissa ilmenee jonkin verran häiritsevää puhetta.
Lajikohtaisia tuloksia tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. se, että kilpaurheilijan määritelmä ei ole lajien kesken yhdenmukainen ja osalla lajiliitoista, kuten Tanssiurheiluliitossa, vastausprosentti jäi alhaiseksi. Tuloksia tulee pitää suuntaa antavina, eivätkä tulokset ole vertailtavia lajien kesken.
Tanssiurheilun osaraportti kokonaisuudessaan on ladattavissa tästä.
Kiitämme Suomen urheilun eettistä keskusta tämän tärkeän ja maailmanlaajuisesti merkittävän selvityksen laatimisesta. Vaikka tanssiurheilun osalta tulokset ovat samankaltaisia koko suomalaisen urheiluyhteisön tulosten kanssa, on muistettava, että jokainen koettu häirintätapaus on liikaa. Tunne- ja vuorovaikutustaidot korostuvat etenkin valmennuksessa, mutta jokaisen lajissa toimivan, sekä valmentajien ja urheilijoiden että myös seura- ja liittotoimijoiden sekä urheilijoiden taustajoukkojen, vanhempien ja fanien on tiedostettava, että se, minkä itse kokee ehkä kevyenä vitsinä tai heittona voi loukata toista syvästi. Jokaisen tulee katsoa peiliin, toteaa liiton toiminnanjohtaja Auli Korhonen.
Olemme koonneet kiusaamisen vastaisen työn huoneentaulut jo 2010-luvun alkupuolella ja päivittäneet materiaalejamme jatkuvasti, tuoreimmat tänä keväänä. Kaikki vastuullisuustyön ja eettisen urheilun materiaalit ovat avoimesti jäsenseurojemme, valmentajiemme ja urheilijoidemme saatavilla liiton verkkosivuilla ja toivomme toki, että niitä hyödynnetään omassa toiminnassa. Yksikään kirjoitettu dokumentti ei kuitenkaan paranna tilannetta, vaan asiat ja ajatukset on saatava käytännön toimintaan kaikilla urheilun ja harrastamisen tasoilla, ja koko muussa yhteiskunnassa. Häirinnän vastainen työ on osa liiton vastuullisuustyötä ja jatkamme sitä kouluttamalla ja viestimällä sekä tekemällä yhteistyötä urheilujärjestöjen kanssa parhaiden käytäntöjen löytämiseksi ja omalta osaltamme tanssiurheilun toimintakulttuurin muuttamiseksi, Korhonen jatkaa.
Vuodenvaihteessa otamme käyttöön valmentajalisenssin, joka antaa sekä palveluja ostaville jäsenseuroillemme että myös niitä tarjoaville valmentajillemme keinon osoittaa, että urheilun eettisiin periaatteisiin ja reilun pelin sääntöihin on sitouduttu ja että sekä seurat että lisensoidut valmentajat ovat mukana yhteisessä työssämme luomassa turvallista toimintaympäristöä tanssiurheilussa, Tanssiurheiluliiton puheenjohtaja Leena Liusvaara jatkaa.
Annamme täyden tukemme Suomen urheilun eettiselle keskukselle jatkaa vastaavien selvitysten tekemistä, jotta pystymme muuttamaan urheilua ja etenkin tanssiurheilua yhä vastuullisemmaksi ja turvallisemmaksi paikaksi harrastaa, summaa Liusvaara.
Kannustamme kertomaan
Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.
SUEKin ILMO-palveluun (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.
Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä (linkit avautuvat osin toisella verkkosivustolla):
- Tanssiurheiluliiton omat työkalut
- Et ole yksin -palvelun materiaalit ja verkkokoulutus häirinnästä
- Lupa välittää, lupa puuttua -opas
- Koulutusmateriaali lajiliittojen ja seurojen käyttöön
- Seurojen mallisäännöt ja kurinpidon mallisäännöt lajiliitoille
- Pelisääntökeskustelut
Lauantaina Steveco-areenalla järjestetyt vakio- ja latinalaistanssien syksyn ensimmäiset Grand Prix -kilpailut kokosivat Kotkan Karhuvuoreen 72 paria mittelemään kotimaisista rankingpisteistä. Tarkoin turvajärjestelyin ja -ohjein toteutetut kilpailut päättivät usean parin monen kuukauden mittaisen kilpailutauon tanssiurheilun kilpailutoiminnan ollessa keskeytyksissä maaliskuun puolivälistä alkaen vallitsevan tartuntatautitilanteen leviämisen estämiseksi.
Tanssiurheiluliitto on yhteistyössä Olympiakomitean ja urheilujärjestöjen kanssa mukana muistuttamassa valtiovaltaa ja kuntia urheilun ja liikunnan vaikeasta tilanteesta. Nyt tarvitaan tukea.