Tiedote koskien latinalaistanssien yleisen sarjan MM-kisan edustusvalintoja
Latinalaistanssien yleisen sarjan MM-kisojen edustusparien valinnassa on käynyt virhe, jota Tanssiurheiluliitto pahoittelee suuresti. Kilpailuun on ilmoitettu virheellisesti pari, jolta puuttui ilmoittamishetkellä WDSF:n eCard eli kansainvälinen lisenssi. Parin lähettäminen kilpailuun olisi sekä STUL:n ja WDSF:n kilpailusääntöjen että UOL:n ratkaisun 32/2022 vastainen. Näin ollen parin ilmoittaminen kilpailuun joudutaan valitettavasti perumaan.
Suomen Tanssiurheiluliiton toimistosta on lähetetty kutsu latin MM-kilpailuun parille, joka on toisena latinalaistanssien ranking-listalla. Pari on hyväksynyt kutsun ja varautunut matkaan ostamalla lentoliput. Liiton palvelualueen vastaava ilmoitti parin kilpailuun 3.10., joka oli viimeinen ilmoittautumispäivä. Viime viikolla palvelualueen vastaava huomasi kuitenkin puutteita parin edustuskelpoisuudessa. Alunperin selvittely alkoi siitä, onko pari liiton kilpailusääntöjen edustuskelpoisuutta koskevan kohdan mukaisesti osallistunut viimeisen vuoden aikana vähintään WDSF Open -tasoiseen kilpailuun tai WDSF-kilpailun yhteydessä järjestettävään kansainväliseen Open-luokkaan. Selvittelyn aikana kävi kuitenkin myös ilmi, että parin kummallakaan urheilijalla ei ollut ilmoittautumishetkellä voimassa olevaa WDSF:n eCardia eli kansainvälistä kilpailulisenssiä.
Kilpailulisenssin voimassaoloa käsiteltiin viime vuonna tanssiurheilun arvokisavalintoja koskevassa Urheilun Oikeusturvalautakunnan päätöksessä. Tuolloin annettu UOL:n päätös 32/2022 toteaa urheilijoiden WDSF eCardin voimassa olosta seuraavaa:
Oikeusturvalautakunta toteaa edellä lausutun perusteella, että tanssiurheilijan edustuskelpoisuus määräytyy sekä STUL:n omien sääntöjen että kansainvälisen järjestön WDSF:n sääntöjen mukaan. STUL:n kilpailusäännöissä ei ole erillistä mainintaa kansainvälisen liiton lisenssistä. Siten asiaa on arvioitava sääntöviittauksen perusteella WDSF:n kilpailusääntöjen perusteella.
WDSF:n kilpailusääntöjen kohdan D.2.2.2 mukaan
A Couple may only represent a country at any other WDSF competition if each partner is permitted to compete by the WDSF member body representing that country at the time of registration and the time of the relevant WDSF competition.
WDSF:n kilpailusääntöjen kohdan D.2.5.2 mukaan
All participants in WDSF-granted competitions must be identified by a WDSF id card / eCard.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että WDSF:n viitattujen sääntökohtien mukaan kansainväliseen kilpailuun osallistuvan parin molemmilla tanssijoilla tulee olla voimassa oleva WDSF id card / eCard kilpailuun ilmoittautumisen hetkellä. Siten STUL:n ja WDSF:n kilpailusääntöjen perusteella tanssiurheilija on valintakelpoinen valintahetkellä, vaikka hänellä ei olisi voimassa olevaa eCardia, jos hän saattaa sen voimaan viimeistään ennen kuin tanssipari ilmoitetaan kansainväliseen kilpailuun.
Edellä olevan UOL:n sääntötulkinnan mukaan parilla olisi tullut olla voimassa oleva eCard 3.10.2023 eli kilpailuun ilmoittamisen hetkellä. Asiasta keskusteltiin vielä paria edustavien henkilöiden kanssa. Tietoon tuotiin tapaus viime keväältä, jossa tanssija, jonka eCard oli saatettu voimaan vasta viikkoa ennen varsinaista kilpailupäivää, on voinut osallistua WDSF:n avoimen luokan kilpailuun. Tapaus ei ole kuitenkaan relevantti nyt käsillä olevaan asiaan liittyen, sillä WDSF:n avoimiin kilpailuihin kilpailijat ilmoittautuvat itse ja huolehtivat itse kilpailukelpoisuudestaan. Liiton toimisto ei ilmoita urheilijoita avoimiin kilpailuihin, joten virhettä ei ole voitu tunnistaa ennen sen ilmituloa tämän asian ratkaisemisen yhteydessä. STUL ei myöskään vastaa WDSF:n omasta sääntöseurannasta tai siitä seuraavista sanktioista avoimien kilpailuluokkien osalta.
Seuran tulee huolehtia edustusurheilijoidensa edustuskelpoisuudesta STUL ry:n ja WDSF:n kilpailusääntöjen puitteissa. Liitto on muistuttanut WDSF eCardeista jäsentiedotteissaan, viimeksi alkukesällä 2023, jolloin seuroja muistutettiin hoitamaan eCardit kuntoon ennen kesälomakauden alkamista, koska Stuttgartin Grand Slam -tapahtuma on elokuun alussa pian kesälomakauden loppumisen jälkeen.
Liiton palvelualuevastaava on menetellyt virheellisesti ilmoittaessaan parin Latin MM-kilpailuun, vaikka heillä ei ole ollut voimassa olevaa WDSF:n eCardia. Vaikka kyseessä on liiton toimiston työntekijän inhimillinen virhe, siitä huolimatta parin lähettäminen kilpailuihin rikkoisi STUL ry:n ja WDSF:n kilpailusääntöjä ja olisi vastoin UOL:n ratkaisua 32/2022. Tästä syystä Suomen Tanssiurheiluliiton liittohallitus on päättänyt, että parin ilmoittaminen kilpailuun perutaan ja kilpailunjärjestäjälle ilmoitetaan mahdollisesta nimivaihdoksesta. Parille korvataan heidän ostamiensa lentolippujen hinta.
Suomen Tanssiurheiluliiton liittohallitus ja liiton toimisto pitävät tapausta hyvin valitettavana ja pahoittelevat suuresti erityisesti parille tapahtuneesta aiheutunutta harmia. Suomen Tanssiurheiluliitto haluaa tiedottaa asiasta nopeasti, jotta tieto tapahtumien kulusta ja ilmoittautumisen perumiseen johtaneet syyt saatetaan avoimesti lajiväen tietoon. Samalla liitto haluaa muistuttaa seuroja ja urheilijoita hoitamaan edustus- ja kilpailukelpoisuuteen tarvittavat luvat ajoissa kuntoon.
Vakiotanssien nuorison EM-kilpailut tanssittiin sunnuntaina 15.10.2023 Hollannin Rotterdamissa. Suomea kisassa edusti samat parit jotka onnistuivat hyvin muutama viikko sitten saman sarjan MM-kisassa Unkarissa.
Stefan Kagadi ja Adriana Johanson suorittivat jälleen vahvasti arvokisaparketilla ja tanssivat tiensä kilpailun kolmannelle kierrokselle. Lopputulos oli tällä kertaa 20. sija, eli lähes sama kuin MM-kisassa pari viikkoa sitten (tuolloin jaettu sija 19.-20.). Kärkisijat valloittivat pitkälti samat parit kuin MM-kilpailuissa. Kilpailun voittoon tanssi MM-kultaakin juhlinut latvialaispari Richards Krivins – Marija Golubeva. Hopea- ja pronssiparit vaihtuivat päikseen MM-kilpailuihin verrattuna, nyt EM-hopealle tanssivat Israelin Jaime Martinez Ibanez – Emmi Brener ja pronssiin joutuivat tällä kertaa tyytymään Espanjan Adria Hernandez ja Emilija Ulcinaite. Yhteensä kisassa oli mukana 51 paria.
Kilpailun toinen suomalaispari, Mikke Luttinen ja Miina Jauhiainen lähtivät tavoittelemaan paikkaa 24 parhaan joukkoon neljännesfinaaliin hyvän MM-kisatuloksen siivittäminä (MM-kisoissa jaetulla 25.-26. sijalla). Hyvästä tanssista huolimatta paikka neljännesfinaalissa jäi tällä kertaa saavuttamatta, ja parin loppusijoitus oli 36.
10-tanssin mestarit ratkottiin Lahdessa – Emil Hallbergille ja Alessandra Kuutschinille ensimmäinen SM-kulta
Vuoden viimeiset vakio- ja latinalaistanssien Suomen mestaruudet ovat ratkenneet, kun 10-tanssin SM-mitaleista kilpailtiin lauantaina 7.10. Lahdessa. Nick’s Dancingin järjestämät kilpailut tarjosivat jännitystä ja hienoja suorituksia aamusta iltaan Lahden Suurhallissa. Kilpailussa oli mukana noin sata paria junioreista senioreihin.
Kirkkonummelaisen TanssiDansin pari Emil Hallberg – Alessandra Kuutschin vei yleisen champion-luokan mestaruuden. Aiemmin lähinnä latinalaistansseihin keskittynyt kaksikko osoitti pärjäävänsä myös vakiotansseissa, ja niinpä lauantai-ilta huipentui mestaruuteen. Suoraan finaalina tanssittu kilpailu eteni odotetun jännittävästi. Kotimaan latinalaistanssien rankingin tämän hetken kakkoset Hallberg ja Kuutschin voittivat odotetusti ensin tanssitut kaikki viisi latinalaistanssia. Viime vuoden mestaruutta puolustaneet La’ Teamin Henrik Saastamoinen ja Lotta Niinivaara eivät aivan onnistuneet kaikissa latinalaistansseissa, ja vaikka pari voittikin kaikki viisi vakiotanssia, joutuivat he lopulta kokonaistuloksissa taipumaan hopealle neljällä sijalukupisteellä. Tasaisesti sekä vakio- että latinalaistanssit suorittaneet Team HSDS:n Miikka Ahonen ja Tuuli Tolvanen uusivat viime vuotisen pronssimitalinsa.
Nuorison mestaruuden voittivat ylivoimaisesti Tanssiklubi Masterin Nikita Haruns ja Anastasija Prikul, jotka kirkastivat näin viime vuoden hopean kullaksi. Toisesta sijasta käytiin tiukempaa kamppailua, joka kääntyi lopulta vahvan latinalaistanssin ansiosta La’ Teamin parille Elias Saastamoinen – Emmiina Alimattila. Vakiotanssien nuorison MM-kilpailuissa pari viikkoa sitten esiintyneet DanceLinen Mikke Luttinen ja Miina Jauhiainen saivat näin ollen tyytyä pronssimitaliin.
Juniori 2 -sarjan mestareiksi tanssivat toista vuotta peräkkäin Tanssiklubi Masterin Nikita Shchurov ja Angelina Ignatyeva. Toiseksi sijoittuivat saman seuran Jelisei Zemljannikov ja Vlada Sidunova ja kolmanneksi Vakitan Krisjanis Caunitis ja Jessica Lappalainen.
Tanssikerho Voltan Pasi Rautio ja Minttu Pajunen puolestaan voittivat seniori 1 -sarjan SM-kullan erityisesti vahvalla suorittamisella latinalaistansseissa. Hopealle tanssivat vain yhden sijalukupisteen mestareille jääneet Cavalierin Mikko Minkkinen ja Mari Minkkinen ja pronssille DanceLinen Pauli Vihtiälä ja Susa Vihtiälä.
Tasaisen Juniori 1 -sarjan voittivat Ilja Pehkonen ja Liisa Mesetsova (Tanssiklubi Master) ennen paria Julius Juslin – Nelli Koivula (Vakita). Pronssille sijoittuivat DSC Oulun Mikael Lehtola ja Charlotte Rissanen.
Juniorijoukkueiden Suomen mestaruutta juhli Tanssiklubi Master. Hopealle ylsi Vakita ja pronssille DSC Oulu. Mitalikolmikko oli siis sama kuin vuosi sitten, mutta tällä kertaa Vakita oli oululaisten edellä hopealla.
Lisäksi kilpailussa tanssittiin seniorit 3–5-ikäsarjan 10-tanssikilpailu ilman SM-arvoa, jonka voitti järjestävän seuran pari Jukka Leppänen – Tiina Siniketo.
Tulevana lauantaina Lahden Suurhallissa ratkotaan 10-tanssin SM-mitalistit vuodelle 2023 lahtelaisen tanssiseuran Nick’s Dancingin järjestämänä. 10-tanssissa parit tanssivat kaikki viisi vakiotanssia ja viisi latinalaistanssia, joten sitä tituleerataankin usein tanssiurheilun kuninkuuslajiksi. Kilpailupäivä on pitkä, ja kaikkien kymmenen tanssin esittäminen usealla kilpailukierroksella vaatii tanssijoilta äärimmäistä fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä.
Yleisen champion-sarjan edellisvuoden mestarit, La’Team Kaarinan Henrik Saastamoinen ja Lotta Niinivaara lähtevät Lahden kilpailuun hyvillä mielin. Keväällä pari nappasi vakiotansseista SM-pronssia, ja lauantain kisassa tavoitteena on tietenkin viime vuoden mestaruuden puolustaminen. ”Valmistautuminen on mennyt hyvin ja kisaharjoituksia on ollut tiuhaan tahtiin” Henrik ja Lotta kertovat kisan kynnyksellä, ja mainitsevat omaksi vahvuudekseen tanssissa sen, että kilpailuissa he antavat kaikkensa. Haastajina mestareille kilpailuun saapuvat muun muassa viime vuoden hopeamitalistit, Daniel Eklund ja Olivia Eklund Casinosta Kauhajoelta, sekä edelliset pronssimitalistit, helsinkiläisen Team HSDS:n Miikka Ahonen ja Tuuli Tolvanen. Mielenkiintoista on nähdä myös, kuinka aiemmin lähinnä latinalaistansseihin keskittyneet Kirkkonummen TanssiDansin Emil Hallberg ja Alessandra Kuutschin haastavat viime vuoden mitalistit. Pari on tällä hetkellä kotimaan rankingissa latinalaistansseissa toisena, mutta vakiotanssien osalta tuloskunto on arvoitus.
Kilpailun isoin sarja on nuorison 10-tanssin SM-sarja, johon on ilmoittautunut 22 paria. Sarjassa mestarit tulevat vaihtumaan, sillä vuoden 2022 kultamitalistit Stefan Kagadi ja Adriana Johanson Lumetsista eivät ole ilmoittautuneet kisaan mukaan. Vahvoja suosikkeja mitalisteiksi ovat muun muassa viime vuoden kakkoset, TK Masterin Nikita Haruns ja Anastasija Prikul, jotka voittivat talvella sarjan latinalaistanssien SM-kultaa ja sijoittuivat viime vuonna nuorison 10-tanssin MM-kilpailuissa upeasti sijalle 12. Myös viime vuoden pronssimitalistit, DanceLine Tampereen Mikke Luttinen ja Miina Jauhiainen tavoittelevat varmasti menestystä Lahdesta. Pari tanssi hyvin muutama viikko sitten nuorison vakiotanssien EM-kilpailuissa (26.) ja voitti keväällä vakiotanssien SM-kultaa. Ennakkosuosikkien joukkoon lukeutuvat myös La’Teamin Elias Saastamoinen ja Emmiina Alimattila, jotka nappasivat keväällä vakioiden hopeaa ja ovat tanssineet alkusyksyn avoimissa kilpailuissa hienoja sijoituksia.
Lisäksi kilpailussa ratkotaan 10-tanssin mestarit sarjoissa juniorit 1, juniorit 2 ja seniorit 1. Seniorit 3-5 tanssivat 10-tanssikilpailun ilman SM-arvoa. Samassa yhteydessä ratkotaan myös juniorit 1-2 -sarjojen joukkuekilpailun SM-mitalit 7 joukkueen ja yhteensä 33 parin kesken. Muiden sarjojen joukkuekisat käytiin jo keväällä Ikäkausimestaruuskilpailujen yhteydessä.
Kilpailut alkavat aamulla klo 9.30 ja ensimmäiset palkinnot jaetaan junioreille ja seniorit 3-5 -sarjalle iltapäivällä noin klo 14. Iltapäivän kilpailuosio alkaa klo 15 ja huipentuu viimeisiin palkintojen jakoihin klo 20.00. Lahden Suurhalliin mahtuu hyvin yleisöä kannustamaan, lippujen hinnat ovat aikuiset 20€, opiskelijat ja eläkeläiset 10€, lapset 7-16v 10€ ja lapset alle 7v veloituksetta. Kilpailupäivän aikana tuloksia voi seurata osoitteesta https://stelnet.fi/tulv23/ni07102023/ . Kilpailut myös videoidaan ja linkki tallenteisiin julkaistaan kisajärjestäjän sivuilla viimeistään sunnuntaina 8.10.
SUEKin koulutukset ja ILMO-palvelu kaikkien urheilun parissa toimivien käytettävissä
Turvallinen, oikeudenmukainen ja puhdas urheilu on meidän kaikkien yhteinen asia. Suomen Tanssiurheiluliitto toimii osana suomalaista urheiluyhteisöä vastuullisen ja reilun kilpaurheilun puolesta.
Tanssiurheiluliiton työntekijät, hallitus, lajipäälliköt, maajoukkuevalmentajat ja maajoukkueurheilijat ovat velvollisia suorittamaan SUEK:in Puhtaasti paras- ja Reilusti paras -verkkokoulutukset. Koulutuksia suositellaan kaikille tanssiurheilun parissa toimiville – suorittamalla koulutukset osoitat, että toimit yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Koulutuksista tietoa alla.
SUEK:in ILMO-palvelu on urheilun parissa tapahtuvien eettisten rikkomusten tai niiden epäilyn ilmoittamista varten luotu palvelu. Kuka tahansa voi ilmoittaa palvelun kautta nimettömästi tai nimellään, jos epäilee urheilun parissa tapahtuneen doping-, kilpailumanipulaatio- tai katsomoturvallisuusrikkomuksen tai muun eettisen rikkomuksen. Puuttumalla rikkomuksiin autat suojelemaan urheilijoita ja urheilua sekä turvaamaan tasavertaiset ja turvalliset lähtökohdat kaikille urheilijoille.
Linkit SUEK:in koulutuksiin sekä ILMO-palveluun löytyvät nyt kätevästi myös liiton nettisivujen www.dancesport.fi etusivulta alapalkista.
Puhtaasti paras on verkkokoulutus, jonka avulla niin urheilijat, urheilijan tukihenkilöt kuin kaikki muutkin urheilutoimijat voivat oppia ja varmistaa tietonsa antidopingasioista. Koulutuksen sisältö perustuu antidopingsäännöstöihin, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2021.
Lajiliitot, urheiluseurat ja oppilaitokset pystyvät käyttämään verkkokoulutusta itsenäisesti omissa urheilija- ja valmentajakoulutuksissaan. Verkkokoulutuksen avulla pystytään esimerkiksi varmistamaan kisoihin lähtevän joukkueen tai oman seuran urheilijoiden tietämys antidopingasioista tai sitä voidaan käyttää osana valmentajakoulutusta. Koulutuksen suorittamisesta saa myös diplomin, jolla voi osoittaa suorittaneensa koulutuksen.
Verkkokoulutus kokonaisuudessaan suositellaan tehtäväksi vähintään kahden vuoden välein. Uusi antidopingsäännöstö tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja sen myötä vanhat suoritukset nollaantuivat ja kaikkien tulee tehdä uusi päivitetty koulutus kokonaisuudessaan.
Reilusti paras -verkkokoulutus
Reilusti paras on verkkokoulutus, joka auttaa niin urheilijoita kuin muita urheilutoimijoita tunnistamaan kilpailumanipulaation ilmiönä sekä antaa työkaluja sen kohtaamiseen.
Verkkokoulutuksessa on videoita sekä harjoitus- ja pohdintatehtäviä. Koulutuksen suorittamiseen kuluu noin 35 minuuttia. Koulutusta ei tarvitse suorittaa kerralla, koska suoritukset tallentuvat järjestelmään. Kurssin suorittamiseksi tulee loppukoe tehdä hyväksytysti. Hyväksytyn suorituksen päätteeksi saa diplomin, jonka avulla voi osoittaa suorittaneensa koulutuksen.
Lajiliitot ja oppilaitokset pystyvät käyttämään verkkokoulutusta itsenäisesti omissa urheilija- ja valmentajakoulutuksissaan. Verkkokoulutuksen avulla pystytään esimerkiksi varmistamaan urheilijoiden, lajiliiton henkilöstön ja seuratoimijoiden tietämys kilpailumanipulaatiosta tai sitä voidaan käyttää osana valmentajakoulutusta.
Tällä kertaa Tanssiurheiluliiton blogissa paratanssin maajoukkueurheilija, oululainen Pirjo Pappila jakaa oman tarinansa. Ääneen pääsee myös Pirjon valmentaja Carola Tuokko. Pirjo haluaa muistuttaa tekstillään, että jokainen ihminen on arvokas ja oikeutettu saamaan tasa-arvoista kohtelua, laadukasta hoitoa ja kuntoutusta, tulemaan kuulluksi, ja elämään oman näköistä elämää!
Paratanssilla kohti omia unelmia
Pirjo: Elettiin vuoden 2015 syksyä. Puiden lehdet olivat jo vahvasti vaihtaneet värinsä iloisen ruskanvärisiksi, mutta omassa elämässäni elin täysin tuntematonta synkkää muutosta. Isot toiveet, haaveet ja suunnitelmat murskautuivat yksi toisensa jälkeen. Seuraavan kevään ja kesän piti tuoda elämääni uutta valoa ja arvostusta, mutta toisin kävi. Olin tehnyt elämäni suurimman virheen luottaessani petollisen ihmisen valheisiin ja yhtäkkiä olinkin elämässäni pelottavan yksin enkä uskonut, että pystyisin asumaan yksin, koska olin aivojeni mukaan niin hirveän vammainen. Kuolemanpelko oli joka hetki vierelläni ja kyyneleeni jokapäiväisinä vierainani. Rukoilin, etten ikinä saisi sellaista astmakohtausta, jolloin en pystyisi toimimaan senkään vertaa kuin pystyin. Yhtäkkiä elämässä hyvin pärjäävä perheenäiti oli tippunut sellaiseen kaivoon, jossa ei ollut tikapuita edes huoltokäyntiä varten. Siinä olin – oman tyhmyyteni vuoksi umpikujassa omassa elämässäni.
Koitti aamu, avustajani antoi lääkkeeni ja kuumaa höyryävää kahvia puhtaasta kupista. Vaihdoimme sanattoman hymyn ja katseeni kohdistui ikkunasta avautuvaan sateiseen harmauteen. Mietin, heittäisinkö elämäni raunion palaset roskasiiloon ja yrittäisinkö valaa vielä yhden vedoksen. Päädyin tekemään näin. Päätökseni myötä minun piti oppia tanssimaan valssi tulevaa elämääni varten. Etsin netistä ratkaisua, miten pystyisin tanssimaan sähköpyörätuolillani unelmieni valssin. Näin eksyin elämäni ensimmäiselle pyörätuolitanssitunnille 21.9.2015, jonne menin suoraan työkeikaltani ja työvaatteissani.
Ujosti jäin lähelle oven pieltä, että pääsisin pikaisesti pakenemaan, mutten ehtinyt edes ajatella viittä sekuntia pitempään tuota pakoaikomustani, sillä eteeni tupsahtanut valmentaja tuumasi, että ”ei muuta kuin mukaan vaan”. Tämä lause käänsi elämäni täysin ylösalaisin, olin yhtäkkiä hirveän isossa pyörremyrskyssä ja hyvä, että ehdin vetää tarpeeksi happea keuhkoihini. Hämmentyneenä etsin katseellani tutun turvallista avustajaani, joka hymyili minulle takaisin kuin viestiksi ”ei hätää, anna mennä vaan”. Mitä ihmettä, minun piti tulla vain kysymään neuvoja ja nyt yhtäkkiä seuraan toista sähköpyörätuolilla tanssivaa naista ja yritän tehdä samoin kuin hän tekee. Löysin itseni miettimästä, että ”helkutti täähän on tosi sikasiistiä ja oon kaiken lisäksi vielä melko hyvä…”
Hetken mietin, kehtaisinko sanoa tulevani uudestaan, mitähän avustajani sanoisi tai toiset avustajat ja läheiseni. Entä uusi elämäni, olisiko siinä sijaa tällaiselle hyvänolon tunteelle, jota koin. Minun ajatukseni keskeytyi kysymykseen ”no, nähdäänkö ensi viikolla?” En tiedä, kuka liikutti suutani ja muodosti sanani, mutta kuulin vastaavani ”tottakai, tämä oli tosi kivaa!” Huikkasin kaikille ”nähdään ensi viikolla” ja kasvoni suuressa hymyssä lähdin kohtaamaan kotonani odottavaa elämäni synkkää osiota… Illan aikana tajusin, ettei elämäni ollut sitä, mitä olin toivonut ja päätin tehdä muutoksen, ja niin myös tein. Tarvittiin vielä useampi pettymys, ennen kuin kuppini täyttyi tarpeeksi ja olin valmis lapioimaan elämästäni tämän paskan pois, joka oli siihen tunkeutunut. En enää kestänyt perustella, selittää ja vaatia ymmärrystä – olin päättänyt, se olisi siinä. Ilman mitään tunteita tyhjensin elämästäni vallitsevan kaaoksen ja välittömästi aloin valamaan vielä kertaalleen elämääni uudestaan – olin valmis! Katsoin taivaalle, hymyilin kaikille rakkailleni pilvien taakse kuin lapsi, joka oli saanut unelmansa joululahjan.
Se olikin lahja elämältäni – se on juuri sellainen lahja, josta olin pikkutytöstä asti haaveillut. Minun elämääni sisältyi viikoittaiset tanssitreenit, kuntosalit ja muut kehon hallintaa parantavat asiat. Mitä ihmettä, yhtäkkiä olinkin pystyvä ja yrittävä nainen ja elämä alkoi maistumaan. Uskalsin olla kahden tunnin ajan yksin ilman paniikkia kuolemasta. Tämä johtui siitä, että minulle oli iskostettu, etten pystyisi tekemään mitään tai mikään tekemäni ei olisi minkään arvoista. Jopa yksinoloni oli tuhoon tuomittu, sillä väitettiin, että ehtisin kuolla ennen kuin seuraava avustaja tulisi.
Päiviini tupsahteli uusia ystäviä ja keskustelujen aihe, josta puhuminen ei kyllästyttäisi koskaan. Sana tanssi oli lähes joka lauseessani. Olin nyt tanssiurheiluseuran jäsen ja minulla oli valmentajat sekä harjoitussuunnitelma. Kuitenkaan en hymyillyt peilikuvalleni. Istuin melko vinossa asennossa ja olin menettänyt sellaisen kauneuteni, joka olisi minulle riittänyt. Päätin – harjoittelen niin paljon kuin voin ja katson, mitä se antaa. Päivä toisensa jälkeen pystyin tekemään aina vain enemmän ja enemmän ihan itse. Minulle tuli valtava halu yrittää rikkoa asetettuja taburajoja kotini askareista, joita minun ei koskaan odotettu edes yrittävän. Viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta löysin sellaisia asioita, joihin en ollut pystynyt pitkään aikaan. Minua ei kukaan moittinut eikä kieltänyt yrittämästä. Jaksoin vain päivä päivältä enemmän ja tunsin, kuinka kehoni janoaa liikettä. Olin urheilija, käsite, josta olin ennen vammani pahentumista vain haaveillut. Ette uskokaan, surunkyyneleeni vaihtuivat ilonkyyneleiksi ja päivieni vieraita olivat toivo, usko ja päämäärä – niitä kohti menin sitten täysiä!
Tässä teille alkupala tanssiurani alkutaipaleesta. Tuolloin istuma-asentoni oli todella järkyttävä skolioosini vuoksi. En jaksanut kannatella päätäni tai käyttää vasenta kättäni toimintojeni apuna, mutta pikkuhiljaa huomasin asentoni muuttuvan ja olen siitä elämälleni todella kiitollinen. Katsoessani nyt valaistua palkintokaappiani ja siellä olevia palkintoja, on kuin elämäni elokuva vilisisi silmieni edessä. Päämääräinen harjoittelu unelmiani kohti toimi täydellisenä psyykkeen ja fysiikkani terapeuttina. Tätä nykyä pääni ei enää kosketa lähes tuolini käsinojaa, vaan jaksan kannattaa sitä lähes täysin suorassa lähes taukoamatta. Ne lukemattomat kuntosaliharjoitteet ja tanssitreenit ovat tehneet minusta pystyvän huippu-urheilijan, joka harjoittelee jo seisomista ja askellusta kävelyliinan avulla paino kevennettynä. Tämä rakas lajini oli maailman paras kuntoutus ja psyykelääke enkä ole kaivannut mitään muuta sen tilalle. Paikka maajoukkueessa ja usea arvokisaedustusoikeus Suomen joukkueessa on osoitus siitä, että unelmat ovat kaikille saavutettavissa, jos vain uskoo itseensä ja arvostaa omaa elämäänsä nöyrästi.
Jutun liitteenä kaksi valokuvaa, toinen ennen tanssia ja toinen tämän vuoden kesäkuulta, niin ymmärrätte, mitä tarkoitan.
Nykyinen valmentajani Carola Tuokko, joka on minua valmentanut jo neljän vuoden ajan, ei suostunut valmentamaan minua tavalliseen tapaan vammaisena urheilijana, vaan tanssijana. Hän ohitti vammani ja antoi vain painoarvon sille, mitä olin ihmisenä. Siitä ohessa hänen oma kirjoituksensa.
Carola: Muistan Pirjon, Pirtsin, ajalta ennen yhteistyötämme. Olin nähnyt häntä kilpailuissa. Mieleeni on jäänyt hänen freestyle-esityksessä tanssimansa Over The Rainbow. Musiikki oli esityksen nimen mukainen ja hän ajeli ympäri lattiaa pysähtyen välillä ja nostaen vähän huivia, jossa oli sateenkaaren kuva. Naisen olemus oli kokoon käpertynyt ja hän roikkui osittain ulkona tuolista, kädet eivät juurikaan toimineet. Esityksessä ei ollut varsinaisia teknisiä ansioita, mutta se voimakas tunne, jonka hän pystyi viestimään, oli käsin kosketeltava. Silloin en vielä tiennyt, että hän oli jo liki luovuttanut ja odotti kuoleman saapuvan milloin hyvänsä.
Tästä kului vielä jonkin aikaa ennen kuin tilanne valmentajan kanssa eskaloitui siihen pisteeseen, että yhteistyö ei voinut enää jatkua. Silloin Pirtsi kääntyi puoleeni ja kysyi varovasti, että voisinko ryhtyä hänen valmentajakseen. Olin kyllä valmentanut pyörätuolitanssijoita aiemminkin, mutta ei minulla ollut varsinaista kokemusta neliraajahalvaantuneista. Suostuin, kun pyydettiin. Mielestäni kaikki tarvitsevat hyvää valmennusta ihan tilanteestaan riippumatta ja tällä kertaa minut oli valittu. Otin haasteen vastaan.
Ensimmäinen tapaamisemme treenisalilla oli yllätyksiä täynnä. Olin luullut yhtä jos toistakin, muun muassa, että hänen vasen kätensä olisi ollut luutunut outoon kippuraan. Huomasin, että halvaantunutta ihmistä pystyi liikuttelemaan ja saamaan myös vastakaikua. Ajattelin kauhuissani, että ei voi olla totta! En ole lääkäri, olen valmentaja, ja ehkä juuri siksi minulla ei ollut rajoitetta ajattelussani siitä mitä voitaisiin tehdä. Tämän lisäksi tuolissa vastapäätäni istui älykäs ihminen, jolle pystyin puhumaan ja hän pystyi puhumaan minulle. Opin melko nopeasti ymmärtämään hänen puhettaan ja ymmärsimme toisiamme. Asetin tavoitteeksi opettaa hänet tanssimaan ja myös hänen päivittäisen elämänlaatunsa parantamisen. En nimittäin voinut käsittää miten hänet oli päästetty siihen tilaan ja mistä ihmeessä tuli diagnoosi neliraajahalvauksesta. Ehkä siinäkin sitten on eri asteita.
Pirjolla oli ennestään jo avustajia ja terveydenhuoltoväkeä käytössään. Muodostimme olemassa olevista vanhoista ja uusista tiimin, jossa oli avustajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutti, lääkäri ja valmentaja. Ihan kuten kenelle hyvänsä muullekin urheilijalle tehtiin suunnitelma Ja sitä on jatkettu. Tanssimisen edistyessä olen aina voinut kertoa tiimille mitä apua tarvitaan seuraavaksi. On pitänyt saada käsivoimia, oikaista skolioosia, suoristaa istuma-asentoa, kannattaa päätä jne. Ja Pirtsi on aina tehnyt ahkerasti kaiken, mitä on tarvittu. Säännöllisten vuosittaisten lääkärintarkastusten myötä on löytynyt lääkäri, joka ennakkoluulottomasti on lähtenyt auttamaan ja onnistunut spastisuuden korjaamisessa. Olemme sopineet ravinnosta ja päivittäisen elämän hallinnasta. Välillä on neuvoteltu myös sosiaalitoimen kanssa ja jututettu ulkomaisia kilpailunjärjestäjiä. Sponsorihankinta on ollut Pirjon omalla vastuulla. Pirjo tekee nykyään työtä eikä enää elä pelkkien tukien varassa.
Tällä hetkellä treeneissä käy neliraajahalvaantunut, joka pystyy liikuttelemaan molempia käsiään ja jalkojaan, syömään omatoimisesti ja laittamaan ruokaa. Hän on myös hyvää vauhtia opettelemassa seisomaan ja kävelemäänkin. Askeleet valjaissa onnistuvat jo hyvin ja valjaissa olo kehittää muutenkin lihaksia, jotka istuessa näivettyisivät. Omatoimisuus on huipussaan ja käynti kaupassakin sujuu. Pirjo on kouluttautunut lisää ja valmentaa nyt itsekin muita vammaisurheilijoita samalla menestyskaavalla. Tanssinkin puolella menee hyvin. Hän kilpailee sekä kotimaassa että ulkomailla. Muutama vuosi sitten ihmiset olisivat nauraneet, jos olisimme puhuneet, että hän vielä lähtee kilpailemaan Taiwaniin ja Japaniin perinteisten eurooppalaisten kohteiden lisäksi. Kaikki tämä on jo tehty ja menestystä on tullut paljonkin. Pirjo kuuluu Suomen maajoukkueeseen ja edustaa aina tyylikkäänä ja asiallisesti. Omassa sarjassaan hän on viidentenä maailmanlistalla. Tähtäimessä ovat olympialaiset, kunhan IPC nyt ensin saa tanssin mukaan ohjelmaan.
Mitäpä tästä sitten pitäisi ajatella, mitä voi sanoa? Ainakin sen, että tanssin harrastamisesta on ollut sekä fyysistä että psyykkistä hyötyä. Pirjossa nähdään myös selvästi, miten tavoitteellinen ja periksi antamaton harjoittelu vie eteenpäin. Tiimin saumaton yhteistyö on ollut se tukijalka, jolta on voitu ponnistaa. Aina kannattaa yrittää ja uskoa parempaan. Meistä kukaan ei tiedä mihin tämä kaikki voi johtaa ja miten paljon kehitystä voi vielä tapahtua. Mutta vaikka mitään ei enää tapahtuisikaan, on ero tuoliin heitetyn ihmiskasan ja siinä nyt ryhdikkäänä istuvan iloisen ja aktiivisen naisen välillä merkittävä. Ja nyt hänestä on kehkeytynyt huippu-urheilija vastoin kaikkia oletuksia.
Ramona Panula paras suomalainen breikin MM-kilpailuissa
Breikin MM-mitalit jaettiin viikonloppuna Belgiassa. Kolme suomalaista lähti kisaan tavoittelemaan menestystä, mutta kärkisijoitukset antoivat vielä odottaa itseään.
Naisten kilpailussa Ramona eli Ramona Panula eteni 32 parhaan kierrokselle, jolla vastaan asettui liettualainen Nicka eli Dominika Banevič. Banevič pudotti Ramonan jatkosta, ja suomalainen sijoittui 26:nneksi. 16-vuotias Banevič juhli sunnuntaina lopulta maailmanmestaruutta sekä paikkaa Pariisin 2024 olympialaisissa.
Miesten sarjassa Suomen lippua kantoivat Hatsolo eli Johannes Hattunen sekä Elmonaattori eli Elias Niskanen. Hatsolo oli karsintakierroksella upeasti 16:s, ja myös Elmonaattori eteni jatkoon. Molemmat kuitenkin kärsivät tiukan tappion vastustajista 64 parhaan kierroksella. Hatsolo oli lopulta 33:s ja Elmonaattori 60:s.
Lajipäällikkö Petri Rasanen oli tyytyväinen joukkueen suorituksiin: ”Suomalaisten tapa breikata sai kiitosta niin lajilegendoilta kuin nuorilta uuden polven tanssijoilta. Oli hienoa päästä todistamaan tätä historiallista ja hyvin järjestettyä tapahtumaa paikan päälle.”
Naisten mestaruuden voitti siis Banevič. Hopealle ylsi japanilainen Ayumi eli Ayumi Fukushima ja pronssille ranskalainen Syssy eli Sya Dembele. Miesten kolmen kärjen muodostivat Victor eli Victor Montalvo (Yhdysvallat), Phil Wizard eli Philip Kim (Kanada) sekä Shigekix eli Shigeyuki Nakarai (Japani).
Maajoukkue suuntaa seuraavaksi leirille Varalaan, ja syksyn huipentaa Hongkongissa järjestettävä Breaking for Gold World Series -sarjan kilpailu.
Suomalaiset onnistuivat hyvin vakiotanssien nuorison MM-kilpailuissa
Vakiotanssien nuorison MM-tittelistä tanssittiin lauantaina Unkarin Szombathelyssä. Mukana oli kaksi suomalaisparia, jotka suoriutuivat kilpailusta hyvin.
Stefan Kagadi ja Adriana Johanson tanssivat vahvasti läpi pitkän päivän ja pääsivät kilpailun kolmannelle kierrokselle. Lopputuloksissa suomalaiset ylsivät upeasti jaetuille sijoille 19–20. Yhteensä kovatasoisessa kilpailussa oli mukana 61 paria.
Toinen suomalaispari, Mikke Luttinen ja Miina Jauhiainen, jäi hyvästä onnistumisesta huolimatta niukasti ulos kolmannelta kierrokselta. Lopputuloksissa kaksikko jakoi sijoja 25–26. ”Tällainen onnistuminen antaa mukavia fiiliksiä loppusyksyn treeneihin ja kisoihin”, pari iloitsi hyviksi ja nousujohteisiksi kuvaamistaan suorituksistaan.
Luttinen ja Jauhiainen osallistuivat MM-kilpailun jälkeen vielä sunnuntaina avoimiin sarjoihin. Nuorison vakiotanssien avoimessa sarjassa he tanssivat 39 parin joukossa hienosti kolmannelle sijalle!
Maailmanmestareiksi tanssi latvialaispari Richards Krivins – Marija Golubeva. Toisena olivat Espanjaa edustaneet Adria Hernandez ja Emilija Ulcinaite ja kolmanneksi sijoittui Israelin pari Jaime Martinez Ibanez – Emmi Brener.
Soveltavan liikunnan ja paraurheilun tilaa seuroissa ja yhdistyksissä kartoitetaan – kysely avoinna 15.10. saakka
Tanssiurheiluseurat, teiltä pyydetään vastausta tähän tärkeään kyselyyn – vastaamiseen menee vain noin 5 min!
Suomen Paralympiakomitea toteuttaa yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran ja Finland Svenska Idrottin kanssa syksyn aikana kyselyn urheiluseuroille ja liikuntaa järjestäville yhdistyksille. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa soveltavan liikunnan ja paraurheilun tilaa seuroissa ja yhdistyksissä sekä saada selville, millaisia tuen tarpeita seuroilla ja yhdistyksillä on palvelujen järjestämisessä toimintarajoitteisille henkilöille.
Toimintarajoitteisilla henkilöillä tarkoitetaan kyselyn kontekstissa kaiken ikäisiä liikkujia ruohonjuuritason kokeilijoista ja harrasteliikkujista aina kilpatason urheilijoihin saakka. He voivat toimia esimerkiksi paraurheilun lajeissa, Special Olympics -urheilussa (kuten Unified-toiminta), elinsiirtourheilussa tai kuurojen urheilussa. He voivat olla mukana myös muissa rooleissa, kuten ohjaajina, valmentajina tai vapaaehtoisina.
Kyselyssä kerätään tietoa Paralympiakomitean koordinoimaan ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Avoimet ovet VOL2 -hankkeeseen. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2023 ja se on jatkoa Avoimet ovet -hankkeelle (2020–2023). Kysely on myös osa hankekoordinaattori Nina Peltosen YAMK:n opinnäytetyötä Kajaanin Ammattikorkeakouluun.
Kyselystä on kaksi eri versiota; toinen urheiluseuroille ja toinen liikuntaa järjestäville yhdistyksille. Yhdistyksiä voivat olla esimerkiksi paikalliset vammais- tai kansanterveysyhdistykset. Kyselyyn vastaaminen kestää noin viisi minuuttia ja vastaamisen voi keskeyttää ja jatkaa myöhemmin. Kyselyyn voi osallistua myös anonyymisti.
Suomeen neljä mitalia discon EM-kisoista Ruotsista
Discotanssin EM-kilpailut päättyivät sunnuntaina 10.9. Ruotsissa, Örebrossa. Kilpailut alkoivat torstaina ja neljän päivän aikana lavalla mitaleista tanssivat niin soolot, duot kuin pienryhmät ja muodostelmatkin. Suomea edusti kisoissa yli 60 tanssijaa. Perinteisen disco dancen lisäksi kilpailtiin disco freestylessa, jossa erilaiset akrobaattiset liikkeet kuten voltit ovat olennaisessa osassa, kun taas disco dancessa akrobatia on kiellettyä.
Suomi keräsi kisoista hienon mitalisaaliin yhteensä neljällä mitalilla. Kirkkaimmasta mitalista vastasi disco freestyle aikuiset sarjan EM-kultaa voittanut Mette Palkoranta, joka juhli myös saman sarjan maailmanmestaruutta kesäkuussa Tšekissä. Disco freestylen juniorit 1 -sarjassa EM-pronssia nappasi puolestaan Lyneth Hirvela. Sarjan voittoon tanssi Ukrainan Diana Gykavchuk.
Disco dancessa miesten sooloissa lasten sarjassa Aatu Nurmi nappasi upeasti EM-hopeaa. Kultamitaliin tanssi järjestäjämaa Ruotsin Albin Karles. Naisten juniori 1-sarjan sooloissa Suomen Ava Heinikangas tanssi kolmannelle sijalle yli 100 osallistujan joukossa. ”Kisapäivä sujui odotuksien mukaan. Tavoitteena oli päästä ensimmäistä kertaa semifinaaliin myös soolona ja sen eteen olikin tehty lujasti töitä, kiitos valmentajien! Kisapäivän aikainen herääminen toi haasteita ensimmäiseen vetoon mutta siitä eteenpäin löytyi hyvä energia ja fiilis loppuvetoihin. Unelma toteutui ja EM-pronssi tuli vielä bonuksena!”, kertoi Ava iloisista tunnelmistaan. Kultamitalin sarjassa voitti Slovakian Ema Melicherikova.
Disco dancen naisten duoissa aikuisten sarjassa Miisa Palkoranta ja Mette Palkoranta olivat lähellä mitalia, sijoittuen lopulta neljänsiksi yli 50 duon joukossa.