Kotimainen vakio- ja latinalaistanssien ja rock’n’swing -tanssien kilpailutoimihenkilölista on tallennettu takaisin nettisivulle. Sivulla on ne kilpailutoimihenkilöt, jotka ovat allekirjoittaneet suostumuksen tietojensa julkaisemiseen nettisivulla. Jos nimesi puuttuu listalta, voit saada nimesi takaisin näkyviin toimittamalla allekirjoitetun sopimuksen: toimisto@tanssiurheilu.fi.
Suostumus yhteystietojen julkaisemiseen liiton verkkosivulla pdf
Lista löytyy täältä:
Uusimmat tanssisukupolvet ovat päässeet kasvamaan maailmaa pienentäneen Internetin mahdollisuuksien kanssa. He ovat pääseet kasvamaan tanssijoiksi Instagramin, YouTuben, Facebookin ja Pinterestin tuodessa tietoa, huvia, esimerkkejä ja esikuvia kaikkialta maailmasta jokaisen saataville milloin tahansa ja lähes missä tahansa. Erilaiset kuvapohjaiset ja videojaon mahdollistavat sovellukset ovat mahtava paikka tehdä löytöjä ja poimia inspiraatiota! Toisinaan ihan vain nopsa vilkaisu venyy skrollailutuokioksi, jonka aikana ehtii kokea monia tunteita, linkata parhaimmistoa eteenpäin ja tehdä päätöksiä, mitä itse haluaa alkaa tavoittelemaan. Instagramin algoritmi johdattaa meidät sivulta toiselle ja löytämään uskomattomia suorituksia, venytyksiä, piruetteja, nostoja, hyppyjä ja taivutuksia, jotka uhmaavat fysiikan lakeja ja ihmetyttävät paljon nähneitäkin tanssikonkareita. Eikä ihme!
Some ei silti ole vain todellisuudesta kertomisen tai sen toisintamisen paikka, vaan osa todellisuutta ja monin paikoin mukana muokkaamassa sen ulkopuolista maailmaa – enemmän kuin aina ehtii huomaamaankaan.
Kaikki tietävät, että profiileista rakennetaan hyvännäköisiä, todellisuutta silotellaan ja epäkohtia karsitaan. Ulkopuolelle jäävät epäonnistuneet yritykset ja pettymykset. Juuri koskaan ei näe julkaisuja siitä, mitä joku ei osaa! Myös tanssimaailmaa koskettaa se some-ansa, joka saa ajattelemaan, että muiden tekeminen on ainoastaan näyttävää ja elämänmeno hienoa. Mediatietoisuudesta huolimatta mieleen hiipii taka-ajatuksia ja vertailua siitä, miltä elämän tai treenin tulisi näyttää tai mihin tanssijana pystyä ollakseen hyvä tai tykätty. Kuvapohjaisessa sovelluksessa kuvat ovat tietenkin keskiössä. Kuviin vangitaan hetket, joissa oma meininki näyttäytyy parhaimpana ja tyylikkäiksi muokatut, omaan profiiliin ja piireihin sopivat otokset saavat julkaisuhyväksynnän. Tämän jälkeen nautitaan siitä, miten hyvältä julkaisu saa oman profiilin ja kunkin itse näyttämään. Pelin henki instan syövereissä toimii näin, mutta paikallaan pysyvät kuvat eivät aina kerro todellisista tanssitaidoista. Oikeastaan usein jonkin erityistaidolla suureen suosioon nousevien profiilit toistavat samaa temppua tai taitoa irrallaan tanssirutiinista, ja pidempi tarkastelu näyttää tekijän lopulta yksipuolisena. Toisinaan mietityttää, ovatko instassa hypeä saavat ja hyvältä näyttävät taidot aina edes tarpeellisia tanssimisen kannalta.
Tarpeellisia tai ei, tykkäyksiä kerätään ja tykkäykset asettavat uusia standardeja katselulle, kilpailemiselle ja tekemiselle. Kun aikaisemmin se liikkuvin yleisö on nykyisin tottunut katsomaan tanssia näytöltä, 2D:nä ja kohokohdat huomioivista kuvakulmista, on leikkaamaton livekokemus arjessa harvinaisempi. Kuinka helposti tanssia lähdetään katsomaan paikanpäälle? Mitä katsojat ruudultahankitulla kokemuspohjallaan esiintymisiltä ja kilpailuilta odottavat? Ja kun kilpailujen arvostelukriteereissä ruksataan, ovatko kilpailijat ajan hermoilla, tarkoittaako se tykättyjen tempausten hallitsemista? Ymmärtävätkö kilpailijat ja tuomarit asianlaidan samoin? Suosion ei tulisi vaikuttaa arviointiin, mutta entäs kun suosiota keränneet ovat määrittämässä standardeja? Ja mitä tämä kaikki vaatii tanssijalta? Entä kun vanhojen esikuvien rinnalle nostetaan jonkin uuden ansioksi katsotun seikan vuoksi suosittuja profiileja ja henkilöitä?!
Kolikolla on selkeästi kaksi puolta. Parhaimmillaan lajit pääsevät kehittymään ja hyvät ideat saavat tuulta siipiensä alle, onnistujat saavat ansaitsemaansa arvostusta ja toisten saavutukset kannustavat tavoittelemaan yhä korkeammalle. Samalla kuvastoissa vilisevät uskomattomat suoritukset ja niiden ihannointi vievät kuitenkin arvostusta tavalliselta, hyvältä keskitasolta ja riittävän hyvältä, perustekniikalta ja puhtaalta, hyvältä tekemiseltä. Instagramin algoritmi toimii siten, että tykkäykset määrittävät, mikä tulee näkymään ja mikä saa ruutuaikaa. Tuplaklikkaukset heijastavat arvojamme toisintamalla sitä, mistä kerromme pitävämme. Puolestaan se, mikä saa näkyvyyttä tai yksinkertaisesti näkyy, on jossain määrin muotoilemassa tanssijoiden tavoitteenmuodostusta sekä monien käsitystä onnistumisesta tai tanssista ylipäätään.
Instagram tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta samalla se tuo huononkin esimerkin samalle viivalle hyvän ja turvallisen kanssa. Ylinotkea arch tai jalannostot kymmentävaille kuudessa selkärangan tai lonkkanivelten toimivuuden kustannuksella eivät ole tanssiuran tai terveen liikkumiskyvyn kannalta tavoiteltava asia. Käänteisesti myös taitava ammattilainen on kuvatulvassa samalla tavalla tavoitettavissa ja samantapaisessa asemassa kenen tahansa hienon kuvan postaavan kanssa. Kuvan takana olevan todellisuuden pysyessä näissä yhden kuvan hetkissä pimennossa, ei suoranaisesti käy ilmi, että taustalla on työllä hankittua taitoa, jonka tuloksia ei oikeastaan voisi yhden katsomisen jälkeen toistaa turvallisesti. Oikean tekniikan hallitseminen on edellytys oikean tuloksen, turvallisen tekemisen ja kehittymisen kannalta. Tanssia ja fysiologiaa työssään yhdistävä tanssipedagogi, fysioterapeutti ja tutkija, Oonasofia Saukkonen, kirjoitti vastikään aukikierron oikeasta suorittamisesta seuraavasti: ”Koko kehon linjaus kärsii huonolla tekniikalla suoritetusta aukikierrosta ja vaikuttaa näin negatiivisesti myös tanssitekniikan kehittymiseen ja liikkeiden suorittamiseen.” Kuinka siis väkisin tehty asento tai imitaatio voisi olla turvallinen tai kehittää yksilöä, kun jo seisoma-asennolla on merkittäviä vaikutuksia tekemiselle? Ja millaisen kehityssuunnan taitavuuden vaikutelmien viljeleminen antaa yhteisölle? Näen opetuksella ja valmennustyöllä merkittävän roolin siinä, millaisia tavoitteita tanssijat asettavat itselleen sekä sen pohdituttamisessa, millaisia asioita ylipäätään kannattaa tavoitella.
Opetuksen tärkeys korostuu myös mediatietouden suhteen. Opettajina ja valmentajina meidän tulisi antaa ajatusta sille, mitä tykkäyksillä ja uudelleen jakamisillamme osoitamme kannattavamme, mitä tietoa haluamme jakaa ja mitä toivomme oppilaidemme ihailevan. Sillä se, miten olemme itse somessa ja miten kannustamme muita lukemaan somea, on yksi vahva vaikutin siinä, millaisia kuvastoja tulemme näkemän ja miten niitä tullaan katsomaan tulevaisuudessa.
Samasta aiheesta Dance magazine-lehteen (16.7.2018) kirjoittanut Theresa Ruth Howard kysyi tekstissään, voimmeko yhteisönä päättää, millaisia arvoja haluamme tanssimaailmassa säilyttää ja millaisia arvoja opettaa eteenpäin? Voimmeko kontrolloida muutosta?
Muutoshan on se varmasti pysyvä asia. Emmekä ehkä pysty, eikä ehkä kannattaisikaan, pitää kiinni kaikesta vanhasta. Voimme kuitenkin kehittää suhtautumistamme, toimintaamme ja tapojamme ottaa kantaa muuttuviin tai kulloinkin pinnalla oleviin asioihin suhteessa ”vanhaan”. Instagram tarjoaa paljon hyvää ja seuraamamme asiat saavat enemmän näkyvyyttä. Vaikka uusi sukupolvi tuo oman normaalinsa mukanaan, opettajilla ja valmentajilla on tärkeä rooli hyväksi havaittujen asioiden siirtämisessä eteenpäin.
Ympyräteorian pyörittelystä terveisiä.
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori
Hei! Tykkäys ei kerro mitään. Haastankin teistä jokaisen pelkän tykkäyksen sijasta kommentoimaan löytöjänne, tovereitanne ja jakojanne! Näin kerrot mitä oikeastaan tykkäämiselläsi tarkoitat juuri siinä kohdassa, toinen saa antoisamman palautteen ja arvomaailma muokkautuu sanojen, eikä skrollailun tuloksena.
Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.
Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!
Koulutuksiin voi ilmoittautua!
2.9. 2018 Uusien WDSF kuvioiden koulutuspäivä/Juryjen päivityskoulutus (S, CC, J) Lisätiedot ja ilmoittautuminen
Kouluttajina Sergey Belyaev ja Sami Lund
Paikka: Tanssiklubi Master
Mekaanikonkatu 3 B
00880 Helsinki
Hinta 90 eur
Aikataulu sunnuntai 2.9.
13.00-13.45 – Sami Lund
14.00-15.30 – Sergey Belyaev
15.30-16.30 tauko
16.30-17.15 – Sergey Belyaev
17.30-19.00 – Sergey Belyaev
Kansallinen kongressi jurylle:
Kongressin läpäisy edellyttää osallistumista koko päivään.
Juryt ovat tervetulleita osallistumaan myös 3.9. koulutuspäivään, hinta kahdesta päivästä 180 eur.
2-3.9.2018 Tuomareiden päivityskoulutus. Lisätiedot ja ilmoittautuminen
Paikka: Tanssiklubi Master
Mekaanikonkatu 3 B
00880 Helsinki
Hinta 180 eur
Aikataulu sunnuntai 2.9.
14.00-15.30 – Sergey Belyaev
15.30-16.30 tauko
16.30-17.15 – Sergey Belyaev
17.30-19.00 – Sergey Belyaev
Aikataulu maanantai 3.9.
09.00-10.30 Mika Jauhiainen
10.45-12.15 Mikko Kaasalainen
12.15-13.00 Lounas
13.00-14.30 Juha Leskinen
Kansallinen kongressi tuomareille:
Kongressi koostuu kahdesta päivästä. Kongressi katsotaan suoritetuksi kun on osallistuja on osallistunut molempiin päiviin.
Huippu-urheiluvaliokunta piti suunnittelupäivän Tampereella 1.7.2018. Valiokunnan kevään viimeinen kokous oli jo pidetty pari viikkoa aikaisemmin ja päivä oli siten pyhitetty ainoastaan huippu-urheilusuunnitelman työstämiselle. Suunnitelmaa on valmisteltu ahkerasti pitkin syksyä ja kevättä jopa viikoittaisissa palavereissa ja siihen on haettu palautetta myös Suomen Olympiakomiteasta. Kyseessä on liiton huippu-urheilusuunnitelma, jossa päälinjat ja –periaatteet ovat kaikille lajeille yhteiset. Kokonaisvaltaisen suunnitelman alle rakentuvat maajoukkue- ja huippuvaiheen ohjelmat ovat sitten lajikohtaisia, joskin yhteistyötä ja synergiaetuja lajien välillä hyödynnetään näissäkin entistäkin enemmän. Lajikohtaisten ohjelmien alla voidaan huomioida myös pari- ja yksilökohtaiset tarpeet. Yhteistyö lajien välillä on ollut innostunutta, antoisaa ja tuottanut myös tulosta. Nyt ollaan yhdessä yhteisellä asialla.
Osana suunnittelua, toteutusta ja seurantaa tullaan hyödyntämään Suomen Olympiakomitean uutta urheilijoille, valmentajille ja lajeille suunnattua sähköistä tietojärjestelmää Urheilijan Pulssia. Sen tarkoituksena on auttaa urheilija-valmentajapareja ja valmennustiimejä arvioimaan omaa toimintaansa ja lisäksi koota tietoja lajitasolle toiminnan suunnittelun tueksi. Ensi vaiheessa kutsun Pulssiin saavat maajoukkueurheilijat ja muut rankinglistojen kärkiparit ja heidän nimeämänsä vastuuvalmentajat. Jatkossa tavoitteena on edistää työvälineen käyttöönottoa myös seuratasolla. Enemmän tietoa tästä on tulossa syksyn aikana.
Niin ikään osana ohjelmaa ja sen jatkokehittämistä tullaan järjestämään valmentajafoorumi kaksi kertaa vuodessa, sekä kevät- että syyskauden alkupuolella. Sen tarkoituksena on pureutua kysymykseen ’Mitä menestymiseen tarvitaan?’. Tavoitteena on jakaa tietoa avoimesti, etsiä ja ottaa käyttöön valmennusta tukevia työkaluja ja yhdistää toimijoita niin että tarpeisiin löytyisi ratkaisuja. Valiokunta ottaa mielellään vastaan myös valmentajien toiveita tapaamisten sisällöiksi. Valmentajafoorumi on nimenomaan valmentajia varten. Näillä näkymin ensimmäinen tapaaminen olisi Tampereen VL GP: (19.1.2019) yhteydessä, joko edellisenä iltana tai seuraavana päivänä – ei kilpailun kanssa päällekkäin! Paikalle toivotaan erityisesti maajoukkueurheilijoiden valmentajia, mutta tilaisuus on avoin myös muille tavoitteellista valmennustyötä tekeville. Laittakaa, valmentajat, tuo viikonloppu jo muistiin kalenteriinne.
Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille, ladataan akut kunnolla tulevaan kauteen.
Huippu-urheiluvaliokunta
Treenikausi pulkassa, kevään kisarupeama puristettu läpi ja näytökset esiinnytty. Uudet suomenmestarit sekä STUL:n että FDO:n lajeista kullitettu ja kansainvälisesti menestyneitä pareja kukitettu. Jälleen yksi tanssilukuvuosi takana ja moni tanssiseura sekä -koulu on nyt siirtynyt kesälomailemaan. Ohjelmistossa ehkä joitain kesätunteja tai kursseja, ja kisakalenterissa aukko ja hyppäys loppukesään. On aika palauttavan kesätreenin ja lomailun.
Kesä Suomessa saa ajattelemaan, ettemme me sittenkään ole niin kaukana toisistamme täällä. Lavatanssiperinne elää vahvana ja lavakulttuuri kokoaa ihmisiä yhteen nauttimaan seurasta parhaimmillaan livemusiikin tahdissa idylliseen ympäristöön. Kesälavoille pääsee pitämään hauskaa ja aktivoimaan lihasmuistia, lavoille sekä jameihin voi lähteä yksinkin fiilistelemään tai parin kanssa testaamaan uusia kuvioita paineetta. Lomailu antaa myös mahdollisuuden tehdä jotain täysin muuta. Rentoutunut mieli kehittää helpommin uusia ideoita ja päivän ollessa pitkä, kynnys kokoontua yhteen vaikuttaa olevan matalammalla.
Yhteisöllisyyttä rakentavat myös muut jaetut kokemukset voitonjuhliin osallistumisesta some-ilmiöihin tarttumiseen sekä yhteisille keskusteluareenoille kokoontuminen. Suomen Tanssiurheiluliitto pyrkii olemaan osaltaan mukana rakentamassa keskustelua tanssiurheilua koskettavien teemojen ympärillä ja vierestä sekä nostamassa teemoja ja tekijöitä yhteisön tietoisuuteen. Samalla vahvistetaan tanssiurheilun imagoa yhteisön ulkopuolelle. STUL:n blogissa on vuoden alusta ollut vihdoin tasaisesti liikettä, mitä rikastuttamaan ollaan saatu myös hienoja urheilijahaastatteluita. Haastatteluissa kuullaan muunmuassa uratavoitteista, saavutuksista ja tanssiurakokemuksista, minkä rinnalla päästään kiinni erilaisiin tanssiarjen teemoihin.
Pian saadaan tulille myös Puhtaasti Paras -kampanjan toinen rupeama, jonka ympärillä päästään näkemään ja kuulemaan ammattilaisten ajatuksia siitä, millaista keskustelua dopingista tanssiurheilupiireissä käydään. Me STUL:ssa tykkäillään Puhtaasti Paras -kamppiksesta, sillä se on mukana tekemässä kaikesta urheilusta reilumpaa, minkä lisäksi pääsemme lisäämään tietoa oman yhteisömme jäsenille. Samalla vaikutetaan toivottavasti asenneilmapiiriin koko urheilumaailmassa. Jokaisen osallistuminen ja panos parantaa yksinkertaisesti joka ikistä voittoa. Myöhemmin kesällä puretaan myös tabuja Essityn menkkahaasteen kanssa ja pian juhannuksen jälkeen aukeaa käyttäjäkysely STUL:n viestintäkanavista. Ilmoitamme tästä vielä erikseen, mutta hirveän mielellämme kuulemme teitä ennen päätöksiämme tulevalle kaudelle!
Mutta niihin haastatteluihin vielä – mitä Sinä haluaisit kysyä tai kenen juttuja haluaisit erityisesti päästä kuulemaan? Jonkun tietyn henkilön tai jossain tietyssä roolissa toimivan tanssintekijän? Kommentoi meille tämän tekstin Facebook-julkaisuun ja nappaan parhaimmistoa heti toteutukseen!
Hyviä juhannustansseja ja jatkukoon aurinkoisuus kesässäsi säistä riippumatta!
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori
Lue haastattelu: Päivinen ja Munne
Lue haastattelu: Prykäri
Ps. Muista heittää kommenttisi meille ja vaikuta siihen, mitä blogista luetaan!
Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.
Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!
Rock’n’rollin euroopanmestaruuskilpailuiden yhteydessä, Moskovassa, kisatussa boogie woogien maailman cupissa tehtiin toukokuun lopussa historiaa, kun Juho Päivinen ja Mari Munne voittivat mestaruden ensimmäistä kertaa Suomeen! Kevään kisakausi ei olisi voinut saada makeampaa päätöstä ja voitto on ehdottomasti ansaittu kunnianosoitus suorituksen takana olevasta kovasta työstä.
Päivinen ja Munne antoivat STUL:n blogille haastattelun kommentoiden huikean voittonsa lisäksi kulunutta kisakautta, RS-lajeja ja kilpailuja Suomessa sekä tiedotuksessa tapahtunutta viivettä juuri merkittävän voiton hetkellä.
∴
Ensinnä onnittelut mahtavasta voitostanne boogie woogien maailman cupissa!
Miltä voitto Moskovassa maistui?
MARI: ”Kiitos! Kisaan lähtiessä molemmilla taisi olla mielessä mahdollisuus voittamisesta, sillä kilpailusta puuttui kolme maailman kärkipareista. Silti voittamisesta ei juteltu eikä sitä asetettu tietoisesti tavoitteeksi kyseiseen kisaan, jotta vältyttäisiin turhilta paineilta, joita itsellemme asetamme. Päivän mittaan olimme kierros toisensa jälkeen tuloksissa ensimmäisinä ja finaalissa kasvatimme eroa hopealle jääneeseen pariin entisestään. Korkeimmalla korokkeella seisoessa ja Maamme-laulun soidessa fiilis oli sanoinkuvaamattoman hyvä! Parempaa päätöstä kevätkaudellemme emme olisi voineet toivoa.
JUHO: ”Kiitos! Ehkä ensimmäinen tunne tuloksen varmistuttua oli suuri helpotus, sillä oli erilaista mennä finaaliin tanssimaan, kun oli voittanut neljännes- ja semifinaalin. Paineet olivat suuremmat, kun semifinaalissa ero toiseksi tulleeseen pariin oli suhteellisen marginaalinen. Palkintojenjaossa totesimme toisillemme ennen kuin lähdimme kiittämään yleisöä, että ‘’vitsi miten siistiä tää on’’; raskaan kevään päätti nyt valtava onnellisuuden ja ylpeyden tunne.
Kisakautenne on kaikkiaan ollut voitokas, mutta missä kisoissa tanssimisesta nautitte nyt päättyneellä kisakaudella eniten ja miksi
MARI: ”Ehdottomasti maaliskuussa Valbonnessa, Ranskassa tanssituissa World Cup -kilpailuissa tanssiminen tuntui parhaalta. Avasimme kyseisessä kilpailussa kansainvälisen kilpailukauden tälle vuodelle ja pääsimme näyttämään, mitä joulun pyhinä oltiin harjoiteltu. Erityisesti finaalin nopealla kierroksella fiilis oli mieletön ja saavutimme tavoitteemme, joka oli pronssisija.
JUHO: ”Varmaan Valbonnessa. Tanssimme siellä ensimmäistä kertaa palkintopallille. Kilpailupaikka oli hienosti järjestetty, valmistautumisemme oli onnistunut erinomaisesti ja kilpailupäivänä tuntui, että kaikki on kohdallaan ja tanssi tuntui varmalta ja vahvalta. Vuoden 2017 nelosputken jälkeen oli kuin unelmien täyttymys voittaa yksi podium-pareista vuoden avaavassa maailmancupissa.
Mikä on ollut antoisinta kuluneella treenikaudella?
MARI: ”Päätimme vuoden 2018 alussa panostaa entistä enemmän kilpauraamme nostamalla harjoittelumäärää. Tästä seuraten tanssiminen ja oheistreenit vievät ison osan viikoistamme sekä myös ajatuksistamme harjoitusten ulkopuolellakin. Antoisinta on ollut huomata oma kehitys ja uudenlainen urheilun ilo harjoittelun monipuolistuessa.
JUHO: ”Ammattilaisten kanssa työskentely. Olemme tällä kaudella tehneet huomattavasti enemmän töitä oman alansa huippujen seurassa ja saaneet enemmän valmennusta niin tanssissa kuin oheisharjoittelussakin verrattuna aikaisempiin kausiin.
Totesitte tulostiedotuskommentissanne, että cupissa teknisen osaamisen ja toisaalta musikaalisuuden erottaneen teitä muusta kilpailijaporukasta. Ovatko mainitut salainen aseenne?
MARI: ”Moskovan kilpailussa valttimme olivat ehdottomasti nämä osa-alueet, mutta sanoisin varsinaisen salaisen aseemme kuitenkin löytyvän monipuolisesta tanssillisuudestamme joka kumpuaa edellisistä harrastuksistamme (Mari: vakio- ja latinalaistanssi, Juho: rivitanssi ja west coast swing). Tuomme lattialle hyvin omanlaistamme materiaalia, joka eroaa muista pareista.
JUHO: ”Kun kaikki on kohdallaan, niin tiedämme olevamme ”vaarallinen’’ pari näiden osa-aluiden kohdalla, mutta tasaisuus suorituksissamme vielä puuttuu kilpailujen välillä ja kilpailujen sisällä. Kesällä harjoittelumme tähtääkin siihen, että tanssi olisi hyvää ja rytmisesti erittäin tarkkaa läpi kilpailun.
Oletteko tänä vuonna treenanneet jotenkin erityisesti tai keskittyneet jonkin tietyn osa-alueen kehittämiseen?
MARI: ”Lajiharjoittelussa olemme keskittyneet perustekniikkaan erityisen paljon. Tämän lisäksi oheisharjottelussa on huomioitu peruskunto ja lihaskunto harjoittelu, jota ei aiemmin ollut.
JUHO: ”Voisi sanoa, että vuoden päivät olemme kiinnittäneet erityisen paljon huomiota jalkatekniikkaan: rytmiin ja askeleeseen. Sillä osa-alueella unelmamme on olla ylivertaisia, että tuomarit, katsojat ja muut kilpailijat voisivat todeta, että ”tuolla suomalaisparilla on kyllä maailman paras jalkatekniikka, voi kun voisin itsekin tanssia noin”. Huipulla tanssiminen ja kilpaileminen vaatii myös kuvioilta paljon, kun kierroksia tulee päivän mittaan useita, ehdimme esittelemään huippukuvioitamme monesti saman päivän aikana ja kuviot ‘’kuluvat’’ nopeasti. Olemmekin nyt puolen vuoden aikana ‘’tehtailleet’’ meille epätavallisen suuren määrän uusia teknisesti haastavia kuvioita, nostoja ja ‘’temppuja’’, jotta tanssin monipuolisuus säilyisi ja jotta varsinkin finaaleissa olisi jotain uutta näytettävää.
Rakennatteko kilpailusuunnitelmat kisakohtaisesti?
MARI: ”Teemme harjoitus- ja kilpailusuunnitelmamme päävalmentajamme Pirjo Koivulan kanssa puolen vuoden sykleissä. Seuraavaksi pitäisi istua alas suunnittelemaan syyskautta.
JUHO: ”Koivulan kanssa keskustelemme eri kilpailujen tavoitteista ja ‘’tärkeydestä’’, jotta kautta saisi rytmitettyä niin, että myös viimeisessä kilpailussa olisi paukkuja vielä jäljellä. Tänä keväänä kilpailimme kolmet GP-kilpailut, SM-kilpailut, kolme world cupin osakilpailua ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Edellämainituista kuukauden sisään tanssittiin neljä kilpailua, jotka olivat tärkeyshierarkiassa erittäin korkealla, joten kovin työ tanssin eteen tulikin tehdä jo hyvissä ajoin ennen huhtikuun loppua. Osaan kilpailuista lähdemme vain kokeilemaan uusia kuvioita tai tekniikan tasoa kisavedossa, toisiin taas valmistaudutaan kokonaisvaltaisemmin tsekkaamalla, että kaikki kilpailuissa arvioitavat osa-alueet olisivat kohdallaan. Näitä tuomaroitavia osa-alueita on: jalkatekniikka, parityöskentely, kuviot, musiikintulkinta ja tanssin kokonaisuus.
Mistä otatte inspiraatiota ja vaikutteita tanssiin sekä koreografioihinne?
MARI: ”Ideoita kuvioihimme haemme muista tanssilajeista. Tälläkin hetkellä repertuaaristamme löytyy kuvioita esimerkiksi salsasta, west coast swingistä sekä pariluistelusta.
JUHO: ”Rakastamme tanssia, kaikissa sen muodoissaan: kaikki kaunis kiehtoo meitä ja katsomme paljon eri lajien videoita. Lattareita katsomme paljon, ihailemme maailman huippu latinalaistanssijoiden liikekieltä ja tarkkuutta, toki sieltä muutamia hyviä kuvioitakin olemme saaneet taivutettua boogie woogien rytmeihin, erityisesti rumbasta hitaaseen boogie woogieen! West coast swing on hyvin lähelllä lajiamme, sillä tansseissa on sama perusaskel ja olemme saaneet paljon ideoita kuvioihin sekä niiden variaatioihin juuri ‘’westistä’’. Tänä keväänä olemme myös saaneet inspiraatiota uusiin vaativiin nostoihin muun muassa katsomalla olympialaisten paritaitoluisteluja ja heidän nostojaan, salsaa ja modernia tanssia. Toki pyrimme siihen, että tanssissamme olisi jotain boogie woogielle tyypillistä ja ominaista, mutta haluamme erottua (monen mielestä varmasti liikaakin) modernina ja rohkeasti kokeilevana parina.
Millaista oheistreeniä teette lajitreenin rinnalla, vai teettekö?
MARI: ”Peruskuntoa treenaamme matalasykkeisillä lenkeillä joko juosten, pyöräillen tai uiden. Lisäksi käymme Turun TFW -kuntosalilla kehittämässä lihaskuntoamme.
JUHO: ”Viikko-ohjelmaamme kuuluu siis lajiharjoittelun lisäksi peruskuntoharjoittelua ja voimatreeniä sekä kehonhuoltoa. Tanssillisten taitojen lisäksi fyysisten valmiusten kehittäminen on avannut meille ovia niin paremman tekniikan ylläpitämiseen kuin vaativampien kuvioiden tai nostojen tekemiseen vielä raskaan kilpailupäivän lopuksi. Kun harjoituskerrat viikossa käyvät yli kymmenen opintojen ja töiden ohella, täytyy lihashuollon (ja itsestäänselvästi syömisen ja levon) olla kohdillaan, jotta kroppa jaksaa viikosta toiseen ylittää itseään treeneissä.
Palataan vielä maailman cup -voittoonne. Miltä muiden tanssi näytti?
MARI: ”Pyrimme keskittymään kisapäivän aikana ainoastaan omaan tekemiseemme ja siksi on vaikea sanoa muiden tanssista paljoakaan. Suomalaisia kävimme luonnollisesti kannustamassa ja heidän tanssinsa näytti erinomaiselta! Meillä on hyvä joukkue kilpailemassa kansainvälisesti tällä hetkellä.
JUHO: ”Muiden tanssi näytti hyvältä ja vahvalta, tuntuikin, että monilla oli iso tsemppi päällä kevätkauden viimeiseen kilpailuun. Paljoa emme keskittyneet päivän aikana muihin pareihin, mutta videolta katsoessa oli kyllä selvää, että kärki erottui muista pareista kilpailussa.
Kenet koitte tapahtuman aikana tiukimmaksi haastajaksenne ja miksi?
MARI: ”Ruotsin uusin kansainvälisesti kilpaileva pari Sara Victorin ja Pontus Spelmans ovat erittäin lahjakkaita ja potentiaalinen tulevaisuuden huippupari. Molemmat ovat aiempien pariensa kanssa kuuluneet finaaliporukkaan. Kyseessä oli parin ensimmäinen kansainvälinen kilpailu ja heti ensimmäisestä kierroksesta lähtien heidän tanssinsa näytti hyvältä!
JUHO: ”Toiseksi tulleen pari, Ruotsin Spelmans – Victorinin. Kilpailu oli heidän ensimmäinen kansainvälinen kilpailunsa yhdessä: molemmat ovat kilpailleet eri parien kanssa aiemmin (Spelmans junioreiden maailmanmestari ja MM- ja EM-finalisti aikuisissa vuonna 2016, kun itse jäimme semifinaaliin). Väkisinkin tuli ajatus, että noinkohan he voittavat meidät, sillä uuden parin tai pariyhdestelmän ehdoton valtti kilpailuissa on tuore tanssi ja tuoreet kuviot. Aiemmin viittasimme kuvioiden osalta niiden nopeaan kulumiseen, mutta kun kaikki kuviot ovat täysin uusia ja pari teknisesti taitava, on se vaarallinen yhdistelmä muita pareja vastaan. Jännitys tiivistyi finaalissa, kun eromme hitaan finaalin jälkeen ei ollut kovin suuri ja he tanssivat finaalin nopean kierroksen ensimmäisenä parina. Me tulimme tanssimaan heti heidän perään, joten meitä kahta paria saattoi vertailla helpommin.
Missä suomalaiset kilpailunjärjestäjät voisivat ottaa oppia ulkomaisista kilpailutapahtumista? Entäpä yleisöt?
MARI: ”Puitteet varsinkin Venäjällä ovat aina henkeäsalpaavat. Kisapaikkana toimii valtava jäähalli, lavaa ympäröi valot ja lavan taustalla on screeni ja lisää valoja. Kaikki tehdään yksinkertaisesti isommin. Tähän ei kuitenkaan Suomessa ole tällä hetkellä rahkeita tai tarvetta kilpailijamäärien ollessa pienempiä. Suomalaiset kilpailunjärjestäjät tekevät erinomaista työtä ja onnistuvat luomaan kilpailuihin hyvän tunnelman. Suomalainen yleisö sen sijaan pesee usein ulkomaan yleisöt mennen tulleen kovaäänisellä kannustuksellaan!
JUHO: ”Ehkä ajatusta siitä, että kilpailut voisivat olla tapahtumia pelkän ”kilpailun” sijaan. Lajimme ovat sosiaalitansseja, joten sitä voisi hyödyntää enemmän kilpailujen jälkeen. Tänä vuonna Hämeenlinnassa oli kokeilu kilpailun järjestämisestä hieman normaalia myöhemmin, mikä sopi meille, jotka olemme tottuneet kansainvälisten kisojen rytmiin paremmin. Siitä oli mukava jatkaa tanssia illalla live bändin tahtiin. Yleisöltä toivoisimme, että he kannustaisivat pareja yhä enemmän ja isommin parempiin suorituksiin. Kansainvälisillä kisalattioilla saattaa välillä saada niin raikuvat suosionosoitukset, että fiilis on väkisinkin korkealla. Kotimaisissa kilpailuissa tuntuu välillä, että vaikka mitä tekisi, kannustaminen on ihan muutaman katsojan varassa ja tunnelma kohoaa illan viimeisissä finaaleissa sille tasolle, kun sen toivoisi olevan koko päivän.
Miltä kansainvälisenä kisaajana RS-lajien meno Suomessa tällä hetkellä näyttää?
MARI: ”Boogie Woogien A-luokan kärjessä on lahjakkaita pareja kirittämässä toisiaan, mikä on aina hyväksi parien kehittymiselle ja sitä kautta kansainvälisellekin menestykselle. Muissakin luokissa on lahjakkaita ja lupaavia tanssijoita! Kuitenkin kilpailijoita on melko vähän, mikä hidastaa lajin kehitystä ja näkyvyyden saamista.
JUHO: ”Boogie woogien osalta todella hyvältä. Suomen tämänhetkinen bw-joukkue on varmasti yksi vahvimmista koskaan; meillä on kaksi ‘’varmaa’’ finaaliparia ja yksi pari, joka tanssiessaan omalle tasolleen on semifinaalitasoa. Se on erittäin kova suoritus näin pieneltä maalta! Ainoastaan Ranska ja Ruotsi pystyvät samaan tällä hetkellä. Toki lajimme tarvitsisi lisää tanssijoita, etenkin junioreita, mutta tilanne on varmasti sama monissa muissakin lajeissa. Pienen lajin sisällä tuntuu kuitenkin olevan hyvä yhteishenki ja aikana, kun kilpailijoita ei tule ovista ja ikkunoista kaikki seurat tekevät voitavansa, ja hieman enemmänkin, jotta uusia pareja saataisiin nauttimaan RS-tansseista tanssisaleille tai kilpailuihin.
Rock’n’swing-lajeja tekevät vaikuttavat sitoutuneelta porukalta. Mikä RS-lajeissa koukuttaa vai onko se tämä tanssiminen ylipäätään?
MARI: ”Roc’n’Swing-tanssijat ovat tiivis porukka. Ollaan kaikki vähän kuin yhtä suurta perhettä. Kaikki kannustaa kaikkia! Lajit ovat itsessään kiehtovia siinäkin mielessä, ettei pareilla edes kilpailuissa ole valmista koreografiaa. Mutta kuten sanottu, tanssi on koukuttavaa kaikissa mahdollisissa muodoissa!
JUHO: ”Varmasti lajien rentous ja sosiaalisuus vetää puoleensa. Tanssijoilla on aina hauskaa oli pari sitten oma tai tuiki tuntematon, tanssi soljuu silti mukavasti. Tekijät taas varmasti kaikki ymmärtävät lajien nykyisen tilanteen: kaikkia tarvitaan, jotta lajille saadaan näkyvyyttä ja lisää harrastajia tanssien jatkumiseksi ja scenen suurentamiseksi.
Millä lajin suosio saataisiin kasvamaan suuremmaksi?
MARI: ”Suomessa on kolme maailmalla menestyvää paria ja heidän menestyksellään voitaisiin mielestäni koittaa saada lajille enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta enemmän harrastajia ja kisaajia.
JUHO: ”Lajit, joissa suomalaiset pärjäävät tuntuvat olevan suosittuja, joten toisaalta jo ihmisten tietoisuus siitä, että Suomesta tulee kovia tanssijoita on hyvää PR.ää tanssille. Toisaalta tanssijat voisivat ottaa kesällä haasteekseen lähteä pihalle: esimerkiksi puistoihin tai toreille, musiikkia mukaan ja tanssimaan – näyttämään, miten kivaa ja hauskaa tanssiminen voikaan olla. Tanssijoiden rakkaus lajiin ja hyvä fiilis saisi näkyä myös salin ja kilpailujen sekä tapahtumien ulkopuolella enemmän!
Suomalaisia näkyy kisoissa, tuomareina ja osallistujina – boogie woogien maailman cupissakin kolme kilpailevaa paria ja kaksi tuomaria. Minkä ansiosta arvelette, että suomalaiset menestyvät?
MARI: ”Meillä on hyvä valmennus ja tiivis yhteisö. Teemme yhteistyötä ja saamme täten parhaat opit jokaiselta.
JUHO: ”Suomalaiset ovat enemmän tai vähemmän puurtajia, teemme paljon töitä tanssin eteen ja sen vuoksi. Kilpailuun on mukava mennä tanssijana, kun tietää, että esimerkiksi kilpailunjohtaja on suomalainen ja hänen ystävällinen ja kannustava hymynsä ottaa vastaan kilpalattialle tullessa. Ajantaisuus on tärkeää ja tuomarit varmasti ymmärtävät, että käymällä kansainväliset koulutukset ja tuomaroimalla kv-kilpailuja pysyy kosketus ajantasaisimpaan huippu-boogieen. Siten myös valmennus ja tietotaito pysyy korkealla tasolla, jotta kotimaiset tanssijat voisivat pärjätä yhä paremmin.
STUL pyrkii tiedottamaan kilpailuista ajantasaisesti. Vaikka tulostiedote medialle ja ilmoitus voitostanne liiton nettisivuilla lähtivät välittömästi tulosten julkistusten jälkeen, omakohtaiset kommenttinne ja tunnelmakuvat paikanpäältä eivät päässeet esille edes saman viikon aikana. Miltä se teistä tuntui tai mitä se teissä herätti?
MARI: ”Tottakai asia ihmetytti ja hetkellisesti myös harmitti. Kyseessä oli kuitenkin lopulta tietoteknillinen ongelma, eikä kukaan tahallaan ollut jättänyt kommenttejamme julkaisematta. Näille ei voi mitään. Toki me tanssiparina, boogie woogie lajina sekä myös Tanssiurheiluliitto olisi voinut saada menestyksen uutisoinnilla enemmän näkyvyyttä, mutta ei auta kuin voittaa uudestaan, niin tilanne voidaan korjata seuraavalla kerralla!
JUHO: ”Meissä asia herätti lähinnä suurta hämmennystä. Ihmettelimme, miksei meidän onnistuminen tunnu kiinnostavan. Toki harmittelimme myös, että meille henkilökohtaisesti sekä suomalaiselle boogie woogielle tärkeä päivä ei nyt näy välttämättä niin isosti somessa kuin olisimme toivoneet. Toki kommenttien saaminen julkisuuteen jälkeenpäin oli hienoa, mutta uutisena se ei ollut enää ajankohtainen somessa.
Mitä toivoisitte STUL:n tiedotukselta tai tuelta tanssijoita kohtaan?
MARI: ”Huomiota voisi kiinnittää yhteydenottokanaviin, joista tanssijoita tavoitellaan. Pyyntöä tulostiedotteesta voisi laittaa usean kanavan kautta, mikäli raporttia ei näy kisan jälkeisenä päivänä. Esimerkiksi Instagramissa viesti jää helpommin huomaamatta kuin esimerkiksi Facebookin kautta. Myös muuhun tulosten uutisointiin voitaisiin panostaa enemmän esimerkiksi lähettämällä tulostiedote kuvien kera myös paikallislehtiin.
JUHO: ”Suorempaa kommunikointia urheilijoiden kanssa. Myös meidän on tärkeä saada kuulla ajoissa, jos mahdollisia meitä koskevia ongelmia ilmenee, sillä meillä on kuitenkin vahvasti tunteet mukana urheilussa. Kun ajasta ja energiasta kuluu leijonaosa tavoitteelliseen harjoitteluun ja menestystä tavoitellaan isolla vaihteella, myös pettymyksen tunteet ‘’koneistoa’’ kohtaan ovat helposti suurempia, jos asiat eivät hoidu toivotulla tavalla.
Mitä muuta haluaisitte nostaa esille?
MARI: ”Elokuussa on harvinainen mahdollisuus päästä näkemään boogie woogieta maailman huipulta kun Tanssi Vieköön -tapahtuman yhteydessä järjestetään world cup -kilpailut! Jos siis joku vielä ei tiedä mitä boogie on tai on muuten kiinnostunut näkemään lajia, tule ihmeessä paikalle katsomaan ja kannustamaan!”
JUHO: ”Haluaisimme kannustaa RS ja VL porukoita tekemään enemmän yhteistyötä keskenään, me olemme Bolerossa pian vuoden päivät harjoitelleet samoissa tiloissa VL-tanssijoiden kanssa ja se on ollut meille, ja toivottavasti myös heille, hyvin antoisaa! Lajeilla on paljon opittavaa toinen toisiltaan ja esimerkiksi, vaikka monesti kilpailupäivät ovat pitkiä ja raskaita jo muutenkin, ihan kokeilumielessä voisi ajatella, että GP-kilpailussa olisi vakioiden/lattareiden/10-tanssin lisäksi esimerkiksi boogie woogien yleinen luokka tai muita RS-lajeja. Sama koskee vastavuoroisesti myös RS-kilpailuja. Olemme kuulleet lukemattomia kertoja siitä, miten haastavaa ja vaivalloista yhteisten asioiden järjestäminen saattaisi olla, kun eri lajit vaativat omat musiikit ja asiantuntijat, mutta samaan aikaan kuulemme, miten yhteistyötä lajien välillä pitäisi olla enemmän ja sitä tulisi syventää. Omasta puolestamme voimme sanoa, että urheilijat varmasti hyötyisivät toisen lajin urheilijoiden seurasta suuresti. Ruotsinmestaruudet ratkotaan niin VL- ja RS-lajeissa kuin discotanssissakin saman katon alla yhden viikonlopun aikana. Tunnelma kisaviikonloppuna (ainakin live streamin välityksellä) vaikuttaa hienolta ja tapahtuma on suuri. Olisipa Suomessakin aika kypsä sille, että tanssiurheilulle sydämensä menettäneet pääsisivät näyttämään taitojaan suuremmille yleisöille, kuin omille porukoilleen.
Lopuksi haluaisin kutsua kaikki kiinnostuneet seuraamaan matkaamme somessa vuoden tärkeimpään kilpailuun: MM-kilpailuun Stuttgartissa. Instagramissa meidät löytää käyttäjänimellä juma_boogie ja facebookissa sivuamme Mari Munne & Juho Päivinen voi käydä seuraamassa!”
∴
Juhon ja Marin liikkeitä voit seurata Instagramissa tunnisteella @juma_boogie
Facebookista parin sivut löytyvät: Mari Munne & Juho Päivinen.
//Kaisu Tomperi
Saksassa viikonloppuna käydyissä ammattilaissarjan latinalaistanssien EM-kilpailuissa Suomen Markku Hyvärinen ja Disa Kortelainen tanssivat sijalle 19. Voitto Boeblingenissa meni Moldovan parille Gabriele Goffredo ja Anna Matus. Hopealle pääsivät Latvian Marts Smolko ja Tina Bazykina ja pronssia voitti italialaispari Giacomo Lucchese – Francesca Berardi. PD latinalaistansseissa 9.6. käytyjen euoopanmestaruuskilpailujen tulokset löydät täältä.
Nuorten vakioissa Timisoarassa, Romaniassa, Eetu Lämsä ja Emilia Prykäri saavuttivat puolestaan sijan 34. Nuorten vakiotanssin EM-kulta jäi Romaniaan, Zicoane Heler Sebastian Alin ja Copos Ancan tanssittua voittajiksi. Koko nuorten kilpailun tulokset löydät tarkasteltavaksesi tästä.
Lue myös Keminmaan Vuoden urheilijaksi valitun Emilia Prykärin STUL:lle antaman haastattelun blogistamme!
WDSF:n ammattilaissarjan EM-kilpailuissa Luca Rossignoli ja Merje Styf tanssivat finaaleihin ja koko kilpailun viidennelle sijalle!
”Olemme erittäin tyytyväisiä tästä tuloksesta. Meidän arvokisakokoelmasta on puuttunut EM-finaalipaikka ja tänä iltana tanssimme viidennen sijan! Kiitos edustusseurallemme Lumets ry:lle ja Suomen Tanssiurheiluliitolle tuesta vuosien varrella, sekä iso kiitos Suomen PD:lle tuesta kilpailu-urallamme! Olemme erittäin ylpeitä saadessamme edustaa Professional Divisioonassa” pari kommentoi ja lähettää samalla kannustuksensa Team Lumetsille.
Voiton kilpailussa vei liettualaispari Donatas Vezelis ja Lina Chatkeviciute ja hopealle tanssivat Tanskan Bjorn Bitsch ja Ashli Williamson, pronssilla palkittiin moldovalaiset Nikolay Darin ja Natalia Seredina.
EM-kilpailut käytiin 2.6. Pietarissa, Venäjällä. 
Kilpailun tulokset löytyvät täältä.
Alle 21-vuotiaiden latinalaistanssin MM-kisoissa viime viikonloppuna Suomen Dmitri Borovski ja Alisa Alexandrova sijoittuivat 89 parin joukosta kolmannella kierroksella sijalle 24. Vnäjä otti kilvassa kolmoisvoiton ja kultamitalein palkittiin Dmitry Kulebakin ja Daria Sviridenko Kilpailut käytiin Kaukasus Cupissa, Georgian Tbilisissä 18. – 20.5.2018. Pari sijoittui nuorten avoimessa latinalaistanssikilpailussa kahdeksanneksi, kun kokonaismäärä osallistujissa oli 41! World Open Latin -sarjassa sijoitus oli 24. ja tanssipareja yhteensä 77.
Georgian kilpailun tulokset löydät täältä.
°
Samana viikonloppuna käydyissä Bankokin PD World Openeissa, Thaimaassa, Suomen edustuspari Luca Rossignoli ja Merje Styf sijoittuivat vakiotansseissa mahtavasti kuudensiksi! ”Olemme erittäin tyytyväisiä sijoitukseen, sillä World Open on maailman toisiksi suurin tapahtuma kategoriassamme. Tuloksella saavutimme myös kuudennen sijan maailman ranking-listalla! Odotamme innolla pääsyä edustamaan maatamme Pietarin EM-kisoihin” pari kertoo. Vaikka kilpailut käytiin Thaimaassa, finaalijoukko koostui eurooppalaisista tanssipareista. Saksan Benedetto Ferruggia ja Claudia Koehler veivät sarjan voiton. Vakiotanssien EM-kilpailut käydään Venäjällä kesäkuun toisena päivänä ja latinalaistanssien vastaavat 9.6 Saksassa.
Bankokin World Open -tulokset tämän linkin takana.
Kevät on usein kiireistä aikaa tanssijoille. Treenikausi kulkee monissa seuroissa ja tanssikouluissa koulujen lukuvuotta vastaavissa sykleissä ja keväälle osuvat niin kauden päättäjäiset ja näytökset kuin useat tärkeät kilpailutkin. Näihin kokoonnutaan näyttämään, mitä vuoden aikana ollaan opittu ja saatu aikaan, missä ollaan kehitytty ja millaisia ideoita saatu. Samoja asioita tullaan katsomaan muiden astellessa tanssilattialle – Minkä parissa kanssaurheilijat ovat viettäneet kuluneen kauden? Millaisia uusia juttuja heillä on tällä kertaa tuoda näytille? Millä muita tullaan haastamaan? Ovatko tulevat trendit liikekielessä ja koreografisissa valinoissa jo aistittavissa?
Suomi on väkiluvultaan pieni maa ja tanssipiirit lajista riippumatta tiiviit. Niinpä isommissa kisoissa nähdään täällä yleensä ”kaikki muut” saman lajin harrastajat ja samoja kisoja kierrettäessä monet kasvot ja nimet tulevat vähintään kisatutuiksi. Se miten toisiin suhtaudutaan ja kuinka paljon toisista saadaan boostia omaan tekemiseen ennen kisoja sekä itse tapahtumassa, luo puolestaan yhteistä kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Isoimmissa, paljon lajin harrastajia ja ammattilaisia keräävissä kisoissa piirtyykin samalla kokonaiskuvaa siitä, missä kunkin lajin kohdalla Suomessa tällä hetkellä mennään. Kilpailut keräävät tanssikansaa laajasti yhteen, mutta taistelu paremmuudesta ei ehkä kuitenkaan aina ole tanssin kilpailutapahtumien suurin merkitys.
Kahden edellisen viikonlopun aikana käytiin suurimmat Suomen Tanssiurheiluliiton jäsenjärjestö Finnish Dance Organization FDO ry:n järjestämät kilpailutapahtumat: Street SM ja Performin Arts SM -kilpailut. Kisahumun ollessa vielä tuoreena mielessä, otin asiakseni kysyä FDO:n kisoja monipuolisesti tarkastelleilta, millaisia merkityksiä tanssikilpailuilla nähdään olevan.
”Kilpailuissa on vaan inhottavaa se sijoitus. Mutta se pistää myös ihmiset tekemään töitä. Ja se kasvattaa nälkää. Ja kun se nälkä kasvaa, niin silloin tasokin nousee.”
FDO:n Street-jaoston puheenjohtaja Sanaz Hassanin mielestä ensimmäisenä ja tärkeimpänä tehtävänä kisatapahtumilla on tuoda tanssijat yhteen. ”Ympäri Suomea kokoonnutaan ja saman katon alla on paljon samanhenkisi ihmisiä; me tehdään siellä tuttavuuksia ja jaetaan sitä tanssin sanomaa ja tanssin iloa eteenpäin. Kilpailuissa on vaan inhottavaa se sijoitus, mutta se pistää ihmiset tekemään töitä. Ja se kasvattaa nälkää tehdä. Ja kun se nälkä kasvaa, niin silloin tasokin nousee.” Hassani toteaa. Kisoissa nähdään myös se, kuinka paljon tanssijoita tosiaan on, kuinka tavat tehdä jatkuvasti kehittyvät ja miten väki kasvaa tanssijoina, mikä Hassanin mielestä on joka kerta yhtä hienoa havaita.
Samoilla linjoilla on ahkera FDO:n kisojen kävijä, tanssija, koreografi ja tänä vuonna tuomaripöydän takana debytoinut Suvi Salmi, joka toteaa lajina tanssin suosion näkyvän kasvavissa kisaajamäärissä ja jo tämän kasvattavan tanssijoiden motivaatiota kehittyä ja pärjätä. ”Kisoissa on mahdollista saada arvostusta ja huomiota sille kovalle työlle, joka kisasuoritusten takana on. Olen myös itse pitänyt tanssikisoissa tärkeänä sitä, että tanssijat pääsevät näkemään muita ryhmiä ja sitä, kuinka laajaa tanssin kirjo kaikkien lajien sisällä on; kuinka eri tavalla asioita voi tehdä, kuinka erilaisia koreografioita, liikelaatuja, tapoja ajatella tätä maailmaa tanssin kautta ja tyylejä voi olla! Ja kuinka paljon niitä eri tapoja on! Kisatilaisuuksissa päästään näkemään koko kirjo. Samalla koreografit pääsevät näkemään toistensa työn jälkeä. Kyllähän se sitä koko tanssikulttuuria ja lajia kehittää, kun ajatukset pääsevät vaihtumaan.” Salmi listaa.
”Kyllähän se sitä koko tanssikulttuuria ja lajia kehittää, kun ajatukset pääsevät vaihtumaan.”
Myös Hassan painottaa kisoja inspiroitumisen paikkana, mutta myös mahdollisuutena päästä esille ja viestiä tanssista tanssimaailman ulkopuolelle. ”Nää on niitä ainoita paikkoja, jonne voidaan tekemisiämme vidä ja näkyä! Ja samalla tuoda myös tavallisten ihmisten tietoisuuteen, että tällaista on!” Salmi huomautti samoin, että kilpailutilanteet mahdollistavat esiintymiskokemuksen kartuttamisen laajemmalle joukolle tanssin harrastajia jokaisella taito- ja ikätasolla. Puhtaasti esiintymistilanteita koetaan olevan verrattain vähän tai ne on suunnattu pääasiassa ammattilaisille. Katutanssipuolella kilpailut ovat pitkälti jakautuneet battle-tapahtumiin ja koreografiaa painottaviin kisoihin ja katselmuksiin ja kilpailutapahtumia toivottaisiin olevan useammin. SM:it ovat kuitenkin erityinen areena kulttuurin, yhteisöllisyyden ja lajinkehityksen näkökulmasta, sillä siellä kohtaavat ainutlaatuisesti under ground -puoli ja koreografinen työskentely, minkä myös ulkomaiset tuomarit nostivat toissa viikonloppuna keskusteluun. Tänä vuonna koreografin roolissa kilpailuviikonloppuun osallistunut Hassani toteaa vielä, että ”On harmillista, että FDO:n lajien parissa SM-kisojen suuruinen tapahtuma on vain kerran vuodessa, jolloin koko vuoden työ on ikään kuin esillä vain kerran, pienen hetken siellä lattialla.”
Salmelle FDO:n SM-kisat ovat aina olleet treenivuoden huipentuma. Hän arvelee osasyynä tähän olevan kilpailujen tason sekä järjestäjä- että osallistujapuolella: ”Ehkä siihen vaikuttaa se, että FDO:n tekemä työ kisojen taustalla on niin näkyvää ja vaikuttavaa. Kun kisojen taustalla on oikeasti iso organisaatio, se myös kasvattaa luottamusta siihen, että kisat on järjestetty hyvin.” Hyvät järjestelyt ja luotettavuus vetoavat puolestaan niihin motivoituneisiin ja haasteita hakeviin tanssijoihin, mikä lisää osallistujamääriä, kilpailun tasoa sekä kisoihin liittyvää jänniystä. Hassan totesi haastattelussa, että FDO:n kisat järjestetään aina yhteistyössä vaihtuvan kilpailukaupungin ja paikallisten tanssikoulujen kanssa. Yhteistyön hän näkee erittäin tärkeänä toimintana. Salmi jatkaa kisojen arvostuksesta toteamalla vaikuttavan tuomarikoulutuksen nostavan jäsenliiton kilpailujen profiilia. ”Uskon, että FDO:n kisojen arvostukseen liittyy myös se, että tuomarointikoulutus on niin vaikuttavaa. Erona useaan muuhun tapahtumaan on se, että näissä kilpailuissa kaikki tuomarit ovat koulutettuja ja valittu erilaisten seulojen kautta tehtävään. Niin siellä ikään kuin pystyy luottamaan myös siihen tuomarityöhön ja sen jälkeen eri tavalla. Kisoilla on tällöin suuri merkitys tanssijoille itselleen! FDO:n kisojen merkitystä kasvattaa se, että tuomarikoulutusta järjestetään.” Tätä mieltä kisoista on myös Hassani kuvaillessaan, kuinka mahtavaa FDO:n olemassa olo on, ja että järjestön kautta pystytään toteuttamaan tällaista kisatoimintaa.
Kilpailuilla voidaan siis nähdä olevan rimaa nostava vaikutus harrastajatoimintaan ja hyvin järjestetyillä kisoilla merkitystä myös luottamuksen ilmapiiriin. Kisojen kannustamana kilpailutoimintaa ja sitä kautta tanssin kenttää tullaan kehittäneeksi monipuolisesti. Hassanin mielestä katutanssiskene voi hyvin Suomessa vuonna 2018. ”Skene ja tanssijoiden määrä kasvaa koko ajan ja junnuja on tosi paljon. Ne on tosi kovia! Kaikki myös tekevät eri ikätasoilla vähän erilaista tyyliä ja on tärkeää, että kisoissa jaetaan sitä meidän erilaisuutta ja näytetään, mitä eri puolilla maata tehdään.” Suomessa kisoja eri lajeille järjestetään laajasti ja FDO:n alaisuudessakin oleville lajeille kilpailuja ja katselmuksia on melko runsaasti. ”Viime aikoina olen kyllä kuullut myös sitä, että kun kisoja järjestään ympäri vuoden niin paljon, niin kyllä nkyään tanssijat osaavat huomioida myös sen, että vaikka kyseessä on SM-kilpailut, ne ovat kuitenkin vain yhdet kilpailut kymmenien kisojen ja katsemusten joukossa. Eri kisoissa katsantokannat ja tanssintekemisen tapojen arvostus vaihelevat. SM-kisat ovat asia erikseen. Mutta vaikka niillä FDO:n kisoilla on iso merkitys, niin eivät ne ainoat kisat ole. Se on ainoastaan ja vain hyvä asia, että kilpailuja löytyy ihan kaikille.” Salmi toteaa.
Jo kahden, lyhyen haastattelun pohjalta voin todeta kilpailujen olevan enemmän kuin vain kilpailuja. Paitsi että kilpailuissa pyritään mittaamaan paremmuutta ja onnistumista tietyllä suorituskerralla, kilpailut ovat tanssiyhteisöjä yhteen kokoava voima, joka kisamekanismeja pyörittäessään ja kehittäessään kannustaa tanssijoita ja tanssin tekijöitä haastamaan itseään yhä uudelleen. Kilpailut tarjoavat myös areenan tulla esille, oppia esiintymisestä ja saada tunnustusta tehdylle työlle. Samalla rakennetaan yhteisöllisyyttä ja urheilukulttuuria, josta kerrotaan myös ulospäin. Tanssin eri lajien suosion ollessa laajaa, voittajia tulee erilaisin perustein ja näin kevätkaudella melko tiuhaankin. Eniten merkitystä sijoituksilla on tanssijoille itselleen, mutta lajinkehitykselle ja yhteisölle kilpailujen merkitys piilee muussa kuin sijoituksissa.
Mikä merkitys kilpailuilla sinun mielestäsi on tanssimaailmassa ja mikä merkitys kisoilla on sinulle?
Aurinkoisia päiviä ja lomaa kesälomalle toivottaa
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori
Puheviestintä, FM
Ps. Kooste FDO:n kisakeväästä tulossa vielä alkukesästä!
Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.
Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!
