BLOGIKIRJOITUS 3.12.2018
MITEN JA MIKSI MONIPUOLISTAA SENIORI-IKÄISTEN VAKIO- JA LATINALAISTANSSIEN HARJOITTELUA KOKONAISVALTAISEN HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA?
Laatua tanssiin ja tanssikäsityksen laajentamista! Kehonhallintaa, lihaskunnon kehittämistä, rohkeutta poistua mukavuusalueelta ja nauttia tanssin taiasta turvallisessa ryhmässä! Tästä ja paljosta muusta oli kyse, kun Mikkelin Urheilutanssijoiden jäsenistä lähes 25 % lähti keväällä 2018 pilotoimaan uutta Keho, kunto ja paritanssi -kurssia.
Oma historiani tanssiurheilun harrastajana alkoi yli nelikymppisenä. Mikäli rakkaus lajiin ei olisi ollut niin suurta, niin harrastus olisi loppunut jo ensimmäisen vuoden aikana. Minun kroppani ei kestänyt mallioppimisen kautta tavoiteltuja latinalaistanssien rotaatioita ja vakiotanssien laajaa tanssiasennon hakemista, linjoista puhumattakaan. Toisinaan yhden tehokkaan tanssitunnin jälkeen, en pystynyt kunnolla kävelemään pariin päivään.
Aika pian löysin itseni mm. pilatestunnilta. Lähdin etsimään vastauksia, kuinka tämän ikäisen istumatyötä jo useita vuosia tehneen henkilön keho ja mieli saadaan vastaanottamaan uusia asioita ja oppeja? Kuinka näillä lähtökohdilla minusta voisi tulla parempi tanssija, joka pystyy myös nauttimaan tanssista ilman toistuvia kipuja? Näiden taustojen valossa oli luonnollista valita OAMK:n tanssinopettajaopintojeni opinnäytetyön aihe seniori-iässä tanssiurheilun aloittaneiden harjoitteluun liittyen.
Tutkimukseni keskiössä oli Mikkelin Urheilutanssijoissa keväällä 2018 pilotoitu ”Keho, kunto ja paritanssi – kurssi” (KKP-kurssi). Kurssi oli suunnattu seuran aikuisille (yli 35v.) jäsenille. Kurssille osallistuneiden tanssitausta vaihteli edellisenä syksynä harrastuksen aloittaneista yli 10 vuotta kilpailleisiin A-taitotasolla tanssiviin tanssijoihin.
Tutkimusmenetelmänä oli osallistuva havainnointi. Keräsin kurssilla jatkuvasti palautetta eri tavoin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustui terveyskunnon kautta lähestyttäviin työikäisten terveysliikuntasuosituksiin, ikääntymisen vaikutukseen tanssiharjoittelussa, tanssin lajivaatimuksiin sekä arviointiin.
KKP-kurssin jaksosuunnitelma jakautui neljään eri teemaan ”Kasvata juuret saadaksesi siivet”, ”Keho ja mieli liikkuu yhdessä ”, ”Rytmi asuu tukijalassa” ja ”Ilo ja improvisaatio”. Tuntisuunnitelmassa punaisena lanka kulki jakson teema. 1,5 tunnin mittainen viikoittainen harjoitus sisälsi alkulämmittelyt, kehollisia harjoitteita, tanssi-ja tekniikkaosion, lihaskuntoharjoitteita sekä loppuverryttelyn. Kurssiin kuului myös 2-3 kertaa kauden aikana toistetut kuntotestit. Kurssilla kehitin yhdessä opettajani kanssa Trinity Labanin balettiin suuntautuneen testin pohjalta oman tanssitestin vakio- ja latinalaistanssiversiona.
Pilotoidun kurssin palaute ja tulokset vahvistivat monipuolisen harjoittelun sekä ikääntymisen huomioimisen merkityksen tanssitunnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuntotestien tulokset paranivat kauden aikana sekä kurssilaiset kokivat saaneensa paljon erilaisia työkaluja, joilla ylläpitää ja kehittää taitojaan myös jatkossa. Monipuolistamalla tunnin rakennetta ja sisältöä saatiin tanssijoille erilaisia harjoitusärsykkeitä ja he myös oppivat analysoimaan omaa tanssiaan ja oppimistaan aiempaa monipuolisemmin. Tutkimukseni mukaan kurssisisällön monipuolistaminen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta vaikutti kurssilaisten terveyteen ja tanssiin positiivisesti. Osallistujien palautteiden perusteella kurssi jatkui syksyllä 2018.
Lisätiedot
Kurtti, M. 2018. Keho, kunto ja paritanssi. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.
Mari Kurtti, tanssinopettajan tutkinto-ohjelma, Oulun ammattikorkeakoulu,
mari.kurtti(at)gmail.com
Opinnäytetyöni on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111717339
Opinnäytetyöni ohjasivat Anssi Kirkonpelto ja Petri Hoppu.