Huippu-urheilutoiminnan järjestäminen ja tukeminen on yleisesti lajiliittojen tehtävä. Niin myös meillä. Kotisivulla kerrotaan, että liitto järjestää maajoukkuetoimintaa, jolla tuetaan kansallisesti tai kansainvälisesti kykynsä osoittaneiden urheilijoiden omaa harjoittelua ja kokonaisvaltaista valmentautumista kohti kansainvälistä huippua. Huippu-urheilutoiminta voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: maajoukkuetoimintaan ja kansainväliseen kilpailutoimintaan, eli arvokilpailuedustuksiin. Liitolla on viisi maajoukkuetta: vakio- ja latinaistanssien, rock’n’swing-tanssien, pyörätuolitanssin, breikin ja disco- ja performing arts- lajien maajoukkueet.
Huippu-urheilutoiminnan rahoitus tulee lähes kokonaan liiton budjetissa. Tosin sanoen maajoukkueilla ei ole omaa varainhankintaa. Huippu-urheilutoiminnan budjetin suuruudeksi vuodelle 2024 on esitetty noin 110 000 €. Summa sisältää viiden lajipäällikön työkorvaukset yhdeksältä kuukaudelta 22 000 €, maajoukkueiden toiminnan 39 000 €, edustusmatkakulut noin 33 000 € ja maajoukkueurheilijoiden huippuvaiheen tuen noin 12 000 €. Lisäksi budjettiin on sisällytetty muita pienempiä kuluja, kuten mitalirahat ja valmentajafoorumit. Summat jakautuvat viiden maajoukkueen kesken etukäteen määritellyllä tavalla. Lajipäälliköt hallinnoivat kukin oman lajinsa budjettia liittohallituksen valvonnassa.
Jokaisella riittävän varhain tanssimisen aloittaneella, systemaattisesti ja määrätietoisesti harjoitelleella, kotimaisissa kilpailuissa menestyneellä urheilijalla on mahdollisuus kehittyä lajinsa huipuksi ja kuulua maajoukkueeseen. Olympiakomitean luoman kriteeristön pohjalta seniori- ikäisiä urheilijoita ei katsota huippu-urheilijoiksi, vaikka arvokilpailuja järjestetään myös senioriluokille. Seniori-ikäsarjoissa kilpailevat urheilijat eivät siis kuulu maajoukkuetoiminnan piiriin. Vaikka kaikilla jäsenyhdistyksillä ei ole maajoukkuetasoisia urheilijoita, maajoukkueurheilijat toimivat roolimalleina ja innoittajina nuoremmille ja miksi ei vanhemmillekin kilpailijoille ja harrastajille. Kansainvälisen menestymisen myötä laji saa valtakunnallista näkyvyyttä ja kansainvälisellä tasolla Suomen maine tanssiurheilumaana kasvaa. Näkyvyyden myötä lajin kiinnostavuus harrastajien keskuudessa kasvaa.
Jokaiseen maajoukkueeseen on omanlaisensa pääsy-, haku- ja nimittämiskäytännöt ja ajankohdat. Kaikille maajoukkueille on yhteistä, että maajoukkueeseen valinnan tai nimeämisen jälkeen urheilija sitoutuu maajoukkueeseen kuulumisen ehtoihin allekirjoittamalla urheilijasopimuksen. Anti-dopingtoiminnan ja kilpailumanipulaatioehtojen lisäksi urheilijat sitoutuvat esimerkiksi edustamaan Suomea edustuspaikan saadessa. Urheilijoiden on siis täytettävä kunkin lajin edustuskelpoisuusvaatimukset koko maajoukkuekautensa ajan. Liitto on sitoutunut tukemaan edustusurheilijoita arvokilpailuihin kulloisenkin taloustilanteen mukaan. Tuettavien urheilijoiden määrä ja summat ovat lajikohtaisia, mutta missään lajissa matkatuet eivät kata kaikkia edustusurheilijan kuluja. Edustusmatkakulujen budjetti sisältää myös alaikäisten urheilijoiden mukana matkustavan yhden valmentajan matkakulut. Valmentaja on ensisijaisesti lajipäällikkö. Valmentaja huoltaa kaikki kilpailuun osallistuvat alaikäiset urheilijat. Vuodelle 2024 liittohallitus on tehnyt linjauksen, joka rajoittaa valmentajalle maksettavat matkakulut max 650 €/kilpailu. Urheilijoiden matkatukien maksukriteerien uudistaminen on annettu lajipäälliköiden tehtäväksi tulevalle vuodelle. Tällä hetkellä edustuspaikan saaminen ei edellytä maajoukkueeseen kuulumista, joskus aikaisempina vuosina se on ollut edustuskelpoisuuden yksi edellytys. Edustusvalinnat arvokilpailuihin tehdään sääntöjen määrittämällä tavalla ja rankinglistojen pohjalta.
Maajoukkuetoiminnan sisällön suunnittelu on kunkin lajin lajipäällikön vastuulla budjetin määrittelemissä rajoissa. Maajoukkuevalmennuksen ensisijainen tehtävä on, ja on jo vuosia ollut, tarjota urheilijoille valmennusta varsinaista lajivalmennusta tukevilla osa-alueilla, kuten psyykkinen valmennus, fysiikkavalmennus, liikkuvuusharjoittelu, ravitsemusvalmennus. Lajista riippuen maajoukkuetoiminta on sisältänyt myös lajivalmennusta ja sen osuutta ollaan vähitellen nostamassa. Hyvän suunnittelun ja maajoukkuetoiminnan sisällön pohdinnan tarkoitus on tuoda mahdollisimman suurta lisäarvoa urheilijoiden harjoitteluun ja kilpailutoimintaan. Urheilijoiden sitoutuminen harjoitteluun, motivaatio pyrkiä kohti parempia suorituksia ja kansainvälistä huippua on syy, miksi huippu-urheilutoimintaa liitossamme pyöritetään. Maajoukkuetoiminnan merkitystä ja sen sisältöä on hyvä aika-ajoin pohtia ja kyseenalaistaa yleisemminkin. Linkistä avautuu toisen lajin lajipäällikön tekemää hyvää pohdintaa toiminnan merkityksestä, urheilijoiden sitoutumisesta ja liiton roolista. Kannattaa lukaista. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009944096.html?fbclid=IwAR3_uIC4TdWgNC_ICV9wN67HgpvKvB3pK-M-uwZxt8GUc9UPdSAVRUNLgSU
Lajipäälliköiden uusi toimintakausi alkaa vuoden alussa. Lajipäällikköesittelyt julkaistaan lähiaikoina. Myös tällä toiminnan osa-alueella kentällä oleva tietotaito olisi tärkeää saada käyttöön ja hyödynnettyä. Mikäli koet, että sinulla voisi olla annettavaa, ole yhteydessä oman lajisi lajipäällikköön tai allekirjoittaneeseen.
Jos mieltäsi askarruttaa joku asia, ota rohkeasti yhteyttä
(050-4080 122 tai pirjo.koivula(a)dancesport.fi)
Pirjo