Suomen Urheilugaalassa jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa jokaisen lajiliiton valitsema lajin Taustavoima-palkinto. Taustavoima -palkinnon saaja on lajin pitkäaikainen toimija, jonka panos on ollut poikkeuksellisen merkittävä lajissaan ja on suurella lajisydämellään ollut mukana lajin pitkäaikaisessa kehittämisessä.
Suomen Tanssiurheiluliitto valitsi palkinnon saajaksi Hanna Karttusen. Hanna ei varmasti monellekaan esittelyjä kaipaa, hän on yksi Suomen kautta aikain menestyneimpiä tanssijoita, upea ja kansainvälisesti arvostettu taiteilija ja esiintyjä, erittäin kysytty valmentaja, koreografi, opettaja, luennoitsija ja tuomari. Pitkän ja menestyksekkään kilpailu-uransa jälkeen hän on jatkanut intohimoista työtään lajin parissa ja levittää tanssin ilosanomaa ympärilleen myös säteilevän persoonansa kautta. Hän on tanssimaailmassa roolimalli, joka on omalla osaamisellaan nostanut monia tanssityylejä suuren yleisön tietoisuuteen ja kasvattanut kyseisten tanssilajien suosiota.
Hanna on aina tehnyt hyväntekeväisyyttä ja on esiintynyt varainkeruutilaisuuksissa niin Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa kuin Etelä-Afrikassakin. Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan, hän halusi auttaa ukrainalaisia kollegoitaan ja oppilaitaan, ja kansainvälisen tanssiyhteisön avulla tämä on ollut mahdollista. Tavara- ja rahalahjoituksin on kyetty auttamaan joukkoja rintamalla ja sairaaloita ja orpokotia rintamien takana. Opettamalla ukrainalaisia tanssijoita paikan päällä Hanna on osoittanut tukeaan Ukrainalle ja auttanut paikallista tanssikenttää pysymään elinvoimaisena sitä hetkeä odottaen, että kun sota on ohi, ukrainalaiset tanssijat voivat palata tanssilattioille yhtä voittoisina kuin heidän armeijansa on kentällä. Hanna Karttunen on työskennellyt Ukrainassa omalla kustannuksellaan ja yhteistyössä paikallisen, 100% saamastaan tuesta suoraan määriteltyihin kohteisiin ohjaavan hyväntekeväisyyssäätiön kautta, jotta viimeinenkin sentti annetusta tuesta menisi sodan nopeaan voittamiseen ja ukrainalaisten uhrien minimoimiseen.
Hanna on vieraillut Ukrainassa viidesti. Elo-, loka ja joulukuussa Hanna opetti Lvivissä ja Kiovassa järjestetyissä Charity Camp –tapahtumissa, joissa onnistuttiin keräämään saman katon alle parhaimmillaan lähes 400 tanssijaa, joista osa oli saapunut paikalle eturintamalta. Tapahtumien yhteydessä onnistuttiin keräämään varoja niin, että yksin Kiovassa elokuussa onnistuttiin kolmessa päivässä keräämään varat drooniin. Aina toisinaan tunnit täytyi keskeyttää ilmahälytyksen johdosta, ja pommisuojassa Hannan nuoremmille oppilaille selvisi, että vaikka Hanna on aika haka tanssijana, videopeleissä hänestä ei ole oppilailleen kummoista vastusta.
̈Olen huomannut, että tanssipiireissäkin vaikuttaa ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että onparempi olla neutraali sodan suhteen, kuin ottaa kantaa Ukrainan puolesta. Oma kantani on, että jos urheilija tai taiteilija ei ole Ukrainan puolella, hän on Venäjän asialla. Ja edelleen: jos joku väittää, että Venäjän tai sen liittolaisten urheilijoilla tai taiteilijoilla pitäisi olla pääsy kansainvälisille areenoille sodasta huolimatta, he eivät ymmärrä sen enempää omaa kuin mainittujenkaan maiden urheilijoiden ja taiteilijoiden merkitystä omalle maalleen. Me urheilijat ja taiteilijat emme elä neutraalissa vakuumissa, vaan olemme osa yhteiskuntaa ja sen arvoja. Suoritus ja saavutus ei ole arvo sinänsä. Itse ajattelen niin, että jos en olisi heti sodan alettua ryhtynyt auttamaan Ukrainaa kaikilla niillä tavoilla, joita olen keksinyt, en olisi sen enempää mitalieni tai muiden kunnianosoitusten arvoinen tanssijana kuin kovin kelpo edes ihmisenä. ̈
Onnittelut Hanna ja kiitos tärkeästä työstä jota teet!